Avainsanat
Iloisena veronmaksajana innovoin: Entä jos ns. pakkolakien palkanalennusten sijasta täsmälleen sama määrä kerättäisiinkin pois tuloverona? Ja se lisää kerätty tulovero kohdennettaisiin yrityksille helpottamalla yritysten verotusta.
- STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin laskelmien mukaan ns. pakkolait leikkaisivat palkansaajilta 2.700.000.000 €. Hallituksen tarkoituksena on, että tämä palkkasidonnaisten menojen pieneneminen tulisi yritysten hyödyksi. Ajatusketju jatkuu, että sitä kautta yritykset voisivat halpuuttaa tuotteitaan, myydä niitä enemmän, ja sitä kautta työllistää enemmän.
- Vuonna 2014 yhteisöjen tuloveroa, eli ns. yhteisöveroa maksettiin yhteensä 3.845.000.000 €.
–
Sekä vuonna 2014, että edelleen yhteisöverokanta on 20 %.
Yksinkertaisuuden vuoksi tarkastellaan millaiseksi yhteisövero muodostuisi, jos koko pakkolakien palkanalennusten potti kohdennetaisiin yhteisöveroon:
20 % x ( 3.845.000.000 € – 2.700.000.000 € ) / 3.845.000.000 € ≈ 6 %
ELI YHTEISÖVERO PUTOAISI KUUTEEN PROSENTTIIN!
Mutta ei, eihän noin voi tehdä! Silloinhan ihmisten tuloverotus kiristyisi! Sehän olisi vääryys!
Vasemmalta laidalta katseltuna suuri vääryys olisi tietenkin se, miten kauhean pieneksi yhteisövero putoaisi. Mutta itse puolueettomana tarkkailijana keskityn tässä postauksessa nyt hallituksen haukkumiseen.
Jos pakkolainsäädännöllä palkkojen pienennyksen tai verotuksen avulla pienennettävän käteen jäävän palkan pienentämisen vaikutus minulle, sinulle ja hänelle on täsmälleen sama, niin mitä väliä? Itse asiassa vaikutus olisi toki huomattavasti tasapuolisemmin kohdennettavissa, kuin ns. pakkolaeilla on. Kätilöön voisi kohdentaa vähemmän ja meikäläiseen enemmän.
Väliä sillä, kummalla tavoin leikkaus tehdään on, jos sanoilla on ideologinen merkitys:
- Tuloverojen kasvu = PAHA
- Työehtosopimuksilla määrättävien palkkojen pieneneminen = HYVÄ
Toki myös helpotusten kohdentuminen yrityksiin on palkanalennuksista poikkeavaa, jos helpotukset tulisivatkin verotuksen kautta, mutta sitäkinhän hallitus voisi säädellä. Ainakaan kaikkea ei varmaankaan kannattaisi jyvittää pelkkään yhteisöveroon.
Jouni Martikaisen juttuja 
Niin, mitäs jos nostettaisiin vaan tuloverotusta sen 5 – 8 %-yksikköä kaikilta ylöspäin, ja tehtäisiin fiskaalinen devalvaatio. Eli tuloverot siihen missä olivat vaikka 1995.
Tuloverotuksella saatu lisäverotulo ohjattaisiin työnantajien palkan sivukuluja alentamaan, ei yhteisöveron. Siellä on mm. työnantajien palkan päälle maksettava 18%:n työeläkemaksu, jota voidaan pienentää. Silloin paremmin fiskaalinen devalvaatio emuloi oikeata devalvaatiota, kun työllistäminen halventuu. Yhteisöveron alennus hankalammin näkyy uusina työpaikkoina.
Suureksi osaksi tuo työnantajien 18% työeläkemaksu johtuu nykyään maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat 7 MrdE/v alirahoitettuja. Alirahoitettujahan eläkkeet aina ovat olleet, mutta ei koskaan näin paljon. Pelkästään suuret ikäluokat ei selitä koko raskasta taakkaa, vaan myös ylisuuret palkat jota maksettiin Nokian menestyksen aikana ja superkarttuma-vedätykset.
Kun tuloverotusta nostettaisiin jollain tasaveroprosentilla kaikilta, myös suuret eläkkeet leikkaantuisivat oikeudenmukaisesti. Mitenkään muuten suuria eläkkeitä ei voi leikata, koska ovat muka ”luvattuja”.
ETLA simuloinut että fiskaalinen devalvaatio voisi toimia, mutta on tutkinut sitä vaan ALV:n nostolla. ALV:n nosto on kuitenkin negatiivisesti progressiivinen vero, kun pienituloisilla kaikki tulo on käytännössä ALV:n alaista, mutta mitä enemmän tuloja, sen pienempi osuus käytännössä on ALV:n alaista.
ALV:ta vaarallista nostaa kotimaan kysynnänkin vuoksi. Psykologinen vaikutus hintojen noustessa on suuri.
En myöskään antaisi fiskaalisen devalvaation hyötyä vastikkeetta työnantajille, kuten yhteisöveron ale tehtiin, vaan jollakin tavalla olisi hyvä varmistaa, että yritysten saama elvytys menee hintojen alentamiseen. Silloin nettotulojen pieneneminen ei kotimarkkinoilla rokota niin paljon ja silloin oikeasti vientiyritysten hinnat laskevat ja kilpailukyky nousee.
Resepti, kohdat 1-6, miten fiskaalinen devalvaatio voitaisiin tehdä tuloverotuksen nostolla ja varmistettuna devalvaation kaltainen vaikutus:
http://bit.ly/FIXFID
Ja muistetaan, että 1995-2000 kun talous nousi kohisten, Suomen veroaste ja tuloverotus olivat kireämmät eikä tuntunut haittaavan. “Veronkorotusten tie on kuljettu loppuun” on pelkkää näytötöntä EK:n ja Kokoomuksen propagandaa. Näyttää tosiaan siltä, että SSS-hallitus on Kokoomuksen Voodoo-politiikan panttivanki. Samaa vaikutuslaskelmatonta höttöä miten Alexander Stubb yritti halintarekisterejä pakottaa Suomen lainsäädäntöön.
Kiitos kommentista! Totta, että yritysten taakan helpottaminen kannattaisi työllisyysmielessä kohdentaa palkkasidonnaisiin kuluihin. Mielestäni peräti alimpien palkkojen sivukuluihin kohdentuen: https://jounimartikainen.wordpress.com/2013/02/16/rakenteellisen-tyottomyyden-pienentaminen/
En aivan ehtinyt, noonez oli nopeampi.Mitä tulee yhteisöveroon, nykyinen yhteisöverko on mielestäni riittävällä tasolla, eikä se auta yrityksiä jotka tekevät huonoa tulosta ja vielä huonommaksi tilanne menee jos toimii alalla jossa henkiinjääminen edellyttää jatkuvaa T&K toimintaa. Tämän takia alennuksen tulisi kohdistua yrityksien kuluihin (henkilöstö, hankinnat jne.)
Tästä en löytänyt nopeasti mitään tutkimustietoa, mutta omasta mielestä on vaarallista jos tämä halu tukea yrityksiä johtaisi erilaisiin tukiin. Mikä on omiaan vääristämään kilpailua alan sisällä eikä yrityksien tehtävä ole erillaisten tukien haaliminen saati täyttää tukien vaatimuksia. Jo nykyisiä yritystukia on vaikea lähteä poistamaan oli hallituksen koostumus mikä tahansa. Niin oikealta kuin vasemmalta löytyy perustelut näille tuille.
ALV nostossa on toinenkin negatiivinen ilmiö, kun kauppa näyttää siirtyvän kokoajan enemmän verkkoon. Verkossa voit ostaa tuotteen kaikkialta EU:n alueelta joka omalta osaltaa heikentää Suomalaisen verkkokaupan kysyntää.
Tietysti tuloverojen nostolla saattaa olla negatiivisena vaikutuksena koulutetun ja kielitaitoisen väestönosan, tai no miksi ei huonommin koulutetunkin lähtö ulkoimaille paremman palkan perässä. Todennäköisesti ihmiset ovat pääsääntöisesti huonoja lähtijöitä joten näiden osuus jäisi varmaan aika vähäiseksi.
Tosin vaikka Suomen talouden tämän hetkinen tilanne näyttää huonolta, niin mielestäni pidemmän ajan näkymät vielä huonommalta (10 – 30 v). Tietysti riippuen siitä että millainen hyvinvointivaltion me halutaan olla tulevaisuudessa. Tällä hetkellä parasta mitä voisi tapahtua on että EU:n sisämarkkinat alkaisivat vetämään jonka puolestaan korjaisi osan nykyisistä talouden ongelmista. Mutta pidemmällä jaksolla tapahtuuko Suomessa aivovuoto eli aikaisemman mainitsemani työvoiman lähtö ulkomaille ja miten Suomessa on riittää osaavaa ja koulutettua työvoimaan. Oman näkemyksen mukaan täällä osaaminen on jäämässä jälkeen mm. Etelä-Korean vaihdista sekä muut nousevat taloudet ovat menossa ohi kuten Intia ja rakas naapurimme Viro.
Tässä omat pohdinnat näin puoliunisena, täältä Kokoomuken äänestäjän (ei jäsen) vinkkelistä.
Kiitos kommentistasi! Alv:n osalta suuremmat verkkokaupat EU:ssa perivät ilmeisesti Suomen alvia toimituksissaan Suomeen, mutta pienimmät oman maansa. Keskimäärin EU-maissahan alv. on Suomea pienemmissä lukemissa. Oma lukunsa ovat sitten pienet toimitukset EU:n ulkopuolelta aivan käsittämättömän halpaan hintaan toimitettuna. Ilman alv:ia vieläpä tietysti. Viimeksi mainittuja olen pohtinut täällä: https://jounimartikainen.wordpress.com/2014/01/01/ne-jyraa-meitit/