Avainsanat

,

Tämä kirjoitus liittyy edellisen blogi-kirjoitukseni: Pieni piensijoitusopas kohtaan 7: ”Ei ole ilmaisia lounaita, eikä yleensä edes pyyteetöntä sijoitusneuvontaa.”

Kuvitellaanpa tilanne, että sinulla tai minulla olisi hieman kertynyttä rahaa. Jotkut meistä haluavat saada sen kertyneen rahansa säästymään, mielellään jopa tuottamaan. Jotkut taas tykkäävät kuluttaa sen heti, mutta ei käsitellä sitä vaihtoehtoa nyt. Nimellisarvon säästäminen onnistuu laittamalla raha patjan alle, mutta sieltä sen nakertaa vähitellen inflaatio. Eli paperirahalle on ominaista sen reaaliarvon vähitellen aleneminen. Edes säilyttääkseen rahansa reaaliarvon, se pitää siis sijoittaa riittävän tuottavasti tai arvonsa säilyttävästi.

Siinä vaiheessa tie käy pankkiin. Toiveikas asiakas hakeutuu rahan kanssa pankkiin. Siellähän ollaan nillä töin, että rahallemme keksitään paras mahdollinen tuotto hyväksymällämme riskillä. Ai millä riskillä? Tuottoahan tässä vaan oltiin haluamassa! Harmillinen juttu, että varallisuuden omistamiseen kuitenkin liittyy aina riski sen hupenemisen ja jopa menettämisen suhteen. Jopa se patjan alla olevan rahan suhteen olemme riskille alttiita. 😉 Leikitään alakoulua ja voimme nyt kaikki kirjoittaa työkirjaamme kotona säilytetyn rahan mahdollisesti tuhoavia asioita.

Mutta palataan nyt siihen kun: ”Toiveikas asiakas hakeutuu rahan kanssa pankkiin. Siellähän ollaan niillä töin, että rahallemme keksitään paras mahdollinen tuotto hyväksymällämme riskillä.” Vai ollaanko? Suurin osa pankeista on osakeyhtiöitä. Osakeyhtiölaki määrittää niiden tarkoituksen: ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.”

Lain lause toki jatkuu pilkun jälkeen: ”jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.” Eli huijasin edellisen kappaleen loppuun pisteen. Suonette anteeksi ja siirrytään työkirjatehtävä kaksi: Mikäli olet vakuuttunut siitä, ettei sinun pankkisi ensisijainen tavoite kyllä ole tuottaa voittoa pankin osakkeenomistajille vaan SINULLE itsellesi pankin asiakkaana, niin tarkista toki onko niin säädetty pankkisi yhtiöjärjestyksessä. Ellei, on aika muuttaa käsitystä.

Kolmasosa meistä nostaa nyt kätensä ylös, ja viittaa villisti, ettei minun pankkini ole osakeyhtiö. OK. Osuustoiminnalla ja säästöpankkiaatteella yms. on jalot historiat sekä ylevät periaatteet. Tähän liittyen eriyttävä työkirjatehtävä: Onko sinulle sijoitusehdotuksia tekevällä pankkitoimihenkilöllä tulossidonnaista tai myyntivolyymiin liittyvää osuutta palkkauksessaan? Entä onko asiointikonttorillasi ja/tai sen vetäjällä tulostavoitetta ja onko sille hyvä tulos parempi asia kuin huono? Entä onko pankkiryhmän huipulla kuitenkin osakeyhtiölain mukainen yhtiö tai onko sinulle tarjottava sijoitustuote kuitenkin omaa voittoaan tavoittelevan osakeyhtiön tuottama?

Edellisen kappaleen työkirjatehtävä käy soveltuvin osin myös osakeyhtiömuotoisten pankkien asiakkaille. Tässä vaiheessa skeptikko voi alkaa epäilemään, että ovatko hänelle suositellut sijoitusinstrumentit tuottavia hänelle, vai myyjälle? Optimitilanne on varmaankin ns. win-win, eli molemmat voittavat. Mutta jos vain toinen voi päästä voitolle, niin kumman win on myyjälle tärkeämpää? Sen pohtiminen jääköön itsekullekin kotitehtäväksi.