Tag Archives: yhdyskuntarakenne

Kehät ja Välit auki!

28 sunnuntai Tou 2017

Posted by in kaupunkisuunnittelu, liikennesuunnittelu, politiikka, yhdyskuntarakenne

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , ,

Helsingin kaupungin uusi yleiskaava linjaa kaupungin kasvun pääasiassa Kehä I:n sisäpuolelle. Kehä I:n sisällä kaava mahdollistaa moottoriteiden liikenteenvälityskyvyn pienentämisen ja niiden muuttamisen monin osin kaduiksi, bulevardeiksi. Muutoksen puollustajien mielestä sillä ei ole olennaista liikenteellistä vaikutusta, jos kaupunki ei joka tapauksessa ota katuverkkoonsa liikennettä sisään määräänsä enempää. Sovitaan vaikka niin.

Mutta voitaisiinko samalla sopia myös niin, että Kehät ja niiden väliset moottoritiet liittymäratkaisuineen parannetaan siihen tasoon, ettei niillä ole liikennettä hidastavan tason ruuhkaa tavallisen arkipäivän työmatkaliikenteessä? Pääkaupunkiseudun kasvua käsittelevissä keskusteluissa henkilöautoliikenteeseen nihkeästi suhtautuvat ovat usein argumentoineet ajonouvoliikenteen sujuvoittamisparannuksiin, että ne olisivat hyödyttömiä ruuhkien poistamisessa perustellen sitä sillä, että liikenne kasvaa vastaavasti kuin väylien välityskyky paranee.

Minä taas väitän, että Kehät I, III ja V ja niiden väliset moottoritiet liittymäratkaisuineen on mahdollista rakentaa niin mitoitetuiksi, että nillä ei esiinny olennaista liikenteen hidastumista tavanomaisen arkipäivän liikenteessä, ellei päällä ole onnettomuustilannetta tai muuta vastaavaa häiriötä. Ei liikenettä sen enempää muodostu, kuin mitä on liikkumistarpeita. Eikä Helsingin työssäkäyntialueelle lähivuosikymmeninä paljon yli Suomen nykyisen väkiluvun verran ihmisiä keskity 😉

Eivätkä ne robottiautotkaan ihan huomenna ruuhkissa aikaansa menettävien aikaa pelasta. Rohkenen arvata, että myös vuonna 2030 valtaosa Sipoonlahden moottoritiesillan ylittävistä henkilöautoista pitää sisällään ajotapahtumista vastuullisen kujettajan ja että suurimmassa osassa niiden henkilöautojen rekisteröidyissä haltijatiedoissa on merkintä yksityishenkilöstä.

Kehä I:n sisäpuolen osalta rajattakoon se ruuhkattomaksi sitten vaikka niillä ruuhkamaksuilla. Tämä siis yksityisenä mielipteenäni, kuten kaikki tänne blogiini kirjoittama.

Pilkotaan Helsinki

22 perjantai Tam 2016

Posted by in kaavoitus, kuntarakenne, liikennesuunnittelu, Malmi, metropolipolitiikka, politiikka, terveyspalvelut, yhdyskuntarakenne

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , ,

SOTEa pukkaa. Tai niin meille ainakin vakuutetaan, että tulossa on. Keskiviikkona valtiovallan edustaja kertoi Helsingin valtuustolle, että jatkossa sitten passaa kutsua SOTE-suunnitelmaan sisältyviä ns. itsehallintoalueita maakunniksi. Vallitsevan maakuntajaon mukaan yksi maakunnista on Uusimaa. Väkiluvultaan se on oikea kaikkien maakuntien äiti verrattuna muihin Suomen maakuntiin. Itse asiassa yksi sen kunnista, Helsinki, on väkiluvultaan suurempi, kuin yksikään muu maakunta.

Niin omien TE-puolen kokemuksieni, kuin tuttavapiiristä kuullun perustellakin, Helsingin SOTE-palvelut ovat toimineet pääsääntöisesti ihan kohtuullisen hyvin asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna. Toisaalta on vähän hassua, että noin 630.000:tta helsinkiläistä edustavat puoli- ja täysammattilaispoliitikot ratkovat kauunginvaltuuston kokouksessa esim. asiaa: ”Tonttien myynti Kiinteistö Oy Helsingin Putkitie 3:lle.”

Mitäs jos jaettaisiin Helsinki inhimillisemmän kokoisiin kuntiin ja samalla nimettäisiin Helsinki yhdeksi maakunnaksi? Helsingistä tulisi Suomen toiseksi suurin maakunta Uudenmaan jälkeen, ja se voisi edelleen hoitaa alueen SOTE-asiat mallikkaaseen tapaansa. HUS:ltä siiryisi sille osia, mutta Uudellemaalle ja Helsingille pilkottukin HUS olisi kyllä molemmissa palasissa aivan riittävän suuret resurssit kummallekin puolelle siirtävä. Tai kai se voisi olla myös palveluntuottaja, jolta molemmat maakunnat ostaisivat palveluita? Yksi osanen vanhasta HUS:sta toimisi niin kuin muuallakin Suomessa on kaavailtu erityistehtäviä viidelle yliopistosairaalalle.

Muita nykyisin kunnilla olevia vastuita varten Helsinki voitaisin jakaa vaikka kymmeneen 50-80.000 asukkaan kuntaan. Maankäytön yleiskaavoitukseen, joukkoliikenteen järjestämiseen jne… ne olisivat pääkaupunkiseudun olosuhteissa liian suppeita palasia, mutta nehän voitaisiin samassa rysäyksessä lykätä erityiselle metropolihallinnolle. Espoota ja Vantaatakaan ei enää ehkä sellaisen luominen niin paljoa pelottaisi, jos ne itse olisivatkin ne suuret kunnat siinä, ja Helsingin maakunnan uudet pikkukunnat kukin paljon pienempia palasia.

En toki kuvittele, että tämänsuuntaista todella otettaisiin mukaan muutenkin nyt kiireiseen SOTE-toteutukseen tai että Helsinki itse itselleen hakisi palasiksi jakoa. 🙂 mutta saa kai sitä parempaa maailmaa visioida?

Elämää neukkukuutiossa

17 sunnuntai Tou 2015

Posted by in kaupunkisuunnittelu, Malmi, yhdyskuntarakenne

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, ,

Kaikkihan tietävät, miten hirveää on, jos joutuu asumaan neukkukuutiossa lähiössä. Eli laatikkomaisessa kerrostalossa ruutukaava-alueen ulkopuolella. Havainnollistan asiaa kuvalla: Parvekekuva

Kuvan parvekkeelta on 70 m lähimpään kahvilaan. Siis ihan sellaiseen oikeaan kahvilaan. Pitseriaan 50 m. Se tosin on ihan vaan sellainen tavallinen.

 
Lähimpään varsinaiseen ravintolaan onkin jo 70 m. Sen tyylisuunta on klo 04:ään asti aukioleva. En ole käynyt siellä nykyisen konseptin aikana kertaakaan, mutta jos innostaisi, niin kahdelta iltapäivällä aukeaisi.

 
Ruokaravintolaan onkin jo 250 m, toiseen 270 m. Kumpikaan ei kyllä ole ihan lähellä Michelintähteä, mutta tällainen lähiötavis onkin tyytynyt vähään.

 
Palveluita ei siis tosiaan ole.

Suutari, eläinlääkäriasema, kirkko, fysioterapia, kuntosali, hautaustoimisto, pari etnistä kauppaa, polkupyöräliike, lelukauppa, kiinteistönvälittäjä, pari pesulaa ja jotain muuta pientä on toki vähän lähintä ruokaravintolaa lähempänä.

 
Ja kyllä täällä lähiössä liikenneyhteydetkin ovat onnettomat.

 
Aika paljon tuleekin käytettyä henkilöautoa. Luojan kiitos edes se on täällä kehä I:n ulkopuolisessa lähiöhelvetissä vielä jotenkuten mahdollista. Työmatkaa varten olen pudottautunut autollani kehä I:lle ja siitä edelleen motarille.

 
Lähimmälle bussipysäkille olisikin 120 m ja rautatieaseman lähiliikennelaiturille 400 m. Keskiviikkona käytiin RSO:n konsertissa Musiikkitalossa. Mentiin junalla. Reittioppaan mukainen aika oli 32 min ovelta ovelle julkisilla ja kävellen.

 
Niin – näin ankeat lähtökohdat elämälle voivat olla lähiön neukkukuutiossa. Ehkä tännekin kuitenkin vielä joskus saadaan lisää kaupunkia?

Kuntien Game of Thornes

15 lauantai Kes 2013

Posted by in kansalaisoikeudet, kuntarakenne, metropolipolitiikka, politiikka, yhdyskuntarakenne

≈ 2 kommenttia

Avainsanat

, , , , ,

Suomen kuntakentässä tilanne vaikuttaa jotakuinkin samalta kuin vajaa viikko sitten Jenkkilän ja Suomen kaupallisten jakelijoiden palveluissa kolmannen kautensa loppuun päässeessä Westerosissa kuningas Robert Baratheonin kuoleman jälkeen. Käynnissä on armoton kamppailu vallasta.

Kamppailu vallasta ei ole tyhjänpäiväinen asia. Valtapolitiikka voi äkikseltään kuulostaa koulupihan kukkulan kuninkaan leikkimiseltä, jossa valta sinällään on tavoitteena, mutta niin Game of Thornesissa kuin kunnissakin kyse on myös (ja kunnissa toivon mukaan enimmäkseen) vallan tuomasta mahdollisuudesta vaikuttaa oman yhteisön asioihin.

Game of Thornesin juonenkulun ”King of the North” -hanke oli irtiottoa kaukaisen Kuninkaansataman kuninkaan vallasta päättää pohjoisen ihmisten elämästä. Pienten kuntien itsenäisyyskamppailuissa on samoja piirteitä. Ajatellaan, että miksi keskuskaupunkilaisten pitäisi saada ratkaista MEIDÄN leikkipuistojemme ja tonttipolitiikkamme asiat.

Kuten Game of Thornesin kuningaskunnissa, toinen näkökulma tilanteeseen on makrotaso. Westerosia uhkaa TALVI. Ja siellä päin TALVI on jotain ihan muuta, kuin pari kuukautta pikkupakkasia ja pittoreski kevyt lumiharso kuusen oksilla. Suomalaista yhteiskuntaa uhkaa KESTÄVYYSVAJE.

Niin Westerosissa kun kuntakentässäkin liittoumia muodostetaan, mutta liittoumiin mukaan lähtevien todelliset tarkoitusperät eivät ole aina täysin selviä ja avoimia. Osa selvittelee liittoumia moneen suuntaan. Osa keskittyy puolustamaan saavutettuja asemia.

Neljäs kausi alkaa ensi talvena. YLE seuraa Game of Thornesin tapahtumia hieman muuta mediaa jäljessä. Kuntien Game of Thornesissa ensijulkaisut menevät varmaan tasaisemmin.

Kehätie on kuuma

24 tiistai Huh 2012

Posted by in kaavoitus, kansalaisoikeudet, kaupunkisuunnittelu, politiikka, yhdyskuntarakenne

≈ 4 kommenttia

Avainsanat

, , , ,

Parin viime päivän aikana on tullut taas osallistuttua Osmo Soininvaan blogin keskusteluihin. Viimeksi nostin kommenttejani sieltä tänne blogiin helmikuun lopulla julkista palvelunhankintaa koskevina postauksina.

Välilläkin olen sinne silloin tällöin jotain näpytellyt, kuten esim. viime viikon loppupuolen kommenttini perhesurmakeskusteluun siellä:

”Jouni Martikainen kirjoitti 20.4.2012 kello 8:00:
Sen taas voi sanoa, mistä perhesurmat EIVÄT JOHDU: paljon parjatusta ampuma-aseiden kotisäilytyksestä. Sen verran monimuotoisia surmaamistavat ovat mediatietojen mukaan olleet.
Rauha surmansa saaneiden sieluille ja osanotto omaisille.”

Väärinkäsitysten välttämiseksi toistettakoon tässä vaiheessa mahdollisille uusille blogini lukijoille 28.2.12 päivätyn blogini lause Soininvaaran blogikeskusteluihin osallistumisiini liittyen:  Jos mielipidekyselijä soittaisi, ja tiedustelisi mitä puoluetta aion äänestää seuraavissa vaaleissa, vastaukseni EI OLISI Vihreät.

Tällä kerralla keskustelunaiheena ovat määrärahat Kehä I:n parantamiseksi (Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistaan liittyen).

Aluksi lainaus Osmo Soininvaaran blogista:
“onko järkevää uhrata yli 160 miljoonaa euroa Kehä I:n parantamiseen. Se menee tukkoon joka tapauksessa, mikä ratkeaa sillä, että sen käyttö vähenee.”

Oma kommenttini siihen (Jouni Martikainen kirjoitti 23.4.2012 kello 10:52):

”Tyhmempi voisi kuvitella, että väylät olisi hyvä mitoittaa tarvetta vastaaviksi. Kehien parantamisen hyöty/kustannussuhteet taitavat olla valtakunnan parasta tasoa.

Kehien ruuhkat ohjaavat liikennettä valitsemaan reittejä ruuhka-aikoina mahdollisuuksien mukaan kehien sijasta katuverkon kautta – eivät sen sijasta valitsemaan vihreän utopian mukaisesti joukkoliikennettä. Tai ainakin niin itse on tullut tehtyä.”

Kommenttiani vastaan kirjoittivat Elmo Allén sekä nimimerkki ”typyluoma”. 

Vastaukseni niihin on tätä kirjoittaessani vielä Soininvaaran blogikommenttien hyväksymisjonossa. Kursiivilla olevat ovat lainauksiani typyluoman ja Allénin kommenteista. Linkit johtavat heidän alkuperäisiin viesteihinsä Soininvaaran blogissa.

 Tässä vastaukseni:

tpyyluoma:”Jos autoja tulee jonnekin minne niitä ei haluta, kuten ajamaan asuinalueiden läpi, niin sen voi aina estää. Ei se sen vaikeampaa ole. Liikenne sitten mukautuu tavalla tai toisella, ihmiset liikkuvat eri aikaan, eri kulkuneuvoilla, asuinrakenne muuttuu, yritykset muuttavat sijoittumistaan, jne.”

JM: Kehäteiden yksi keskeinen tehtävä liikenteen sujuvoittamisen lisäksi on ohjata massiiviset liikennevirrat asutuksen kannalta vähemmän häiritsevään kanavaan. Sen luulisi olevan kaikkien etu.

Kehä I:n sisäpuolella on sen verran kaupunkimainen rakenne, että poikittaisyhteyksien totaalinen katkominen ajoneuvoliikenteeltä ei taida onneksi olla realismia. Navigaattorien ruuhkantunnistuksen kehittyminen tulee jatkossa kasvattamaan tätä henkilöautoliikenteen etua: kykyä mukautuvaan reitinvalintaan. Kääntyvät etupyörät kuuluvat jopa katsastusvarusteisiin.

Liikkumisen ajallinen ohjautuminen ruuhkien mukaan varmaan pätee, mutta kaikilla ei ole sitä etuoikeutta. Kiinteiden työaikojen mukaan liikkuvat ja ennen kaikkea hyötyliikenne liikkuvat silloin kun niiden täytyy – eivät silloin kun on rauhallisempaa.

Yritysten ohjautuminen Kehä I:ltä Kehä III:lle taas ei tue yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitetta.

Elmo Allén: ”Siitä vaan sitten Smith-Polvista kaivamaan esiin ja jyräämään loputkin kaupungista moottoriteille.

Autoväylien mitoittaminen tarvetta vastaavaksi on fysikaalinen mahdottomuus Helsingin kokoisessa kaupungissa. Utopiaa on nimenomaan kuvitella, että se oikeasti onnistuisi.”

Elmo Allén: ”Anteeksi, korjaan: dystopiaa. Koska sellaisessa kaupungissa ei kukaan helsinkiläinen haluaisi kyllä asua. Se että sitä joku väittää haluavansa, johtuu vain siitä, että harva pystyy näkemään, minkälaiseen kaupunkirakenteeseen se johtaa.”

JM: Kuvittelin nyt olevan puhe Kehä I:stä. Kehä I:n rakentaminen välityskyvyltään tarpeen mukaiseksi ei ole mahdotonta. Kaupunki, jonka poikittaisliikenne on pystytty hyvin kanavoimaan pois asuinalueiden keskeltä taitaa olla monenkin kaupunkilaisen toive.

Tornitaloja Helsinkiin!

28 maanantai Mar 2011

Posted by in kaavoitus, kaupunkisuunnittelu, korkea rakentaminen, yhdyskuntarakenne

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , ,

Mikä tässä nykyisessä Helsingin keskustan kaupunkisiluetissa on niin pyhää ja täydellistä, että mahdollinen korkea rakentaminen pitää ohjata laidoille, niin kuin Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta on ohjeistamassa? Mielestäni ei mikään, vaan myös kaupungin silhuetin tulee elää ja kasvaa kaupungin mukana. Korkea rakentaminen on taloudellisinta siellä, missä maan hinta on korkeinta, eli keskustassa. Siispä korkean rakentamisen mahdollistaminen nimenomaan keskustaan olisi järkevää.

Huoli yhdyskuntarakenteen hajautumisesta on tekopyhää, ellei tehokasta rakentamista sallita keskustaan ja sen välittömään ympäristöön, jossa sille olisi taloudellinen intressi. Helsinki tarvitsee uusia maamerkkejä jäljiksi omasta ajastamme. Ei kaupunkikuvan pidä jumittua viimevuosituhantiseksi. Korkea rakentaminen ei tarkoita samaa kuin ruma rakentaminen. Päinvastoin – tornitalot tarjoavat loistavia arkkitehtonisia ja maisemallisia mahdollisuuksia myös Helsingille!