Tag Archives: verotus

Kaksi kuoppaa perustulossa

03 lauantai Hel 2018

Posted by in kansalaisoikeudet, politiikka, työvoimapolitiikka, verotus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , ,

#perustulo

Perustulon kuoppien määrä ei rajoitu kahteen, mutta kuvaan niistä kahta.

Ville 18 v. asuu läheisen Prisman hevi-vastaavana työskentelevän äitinsä kanssa kahden. Ville oli ammatillisessa koulutuksessa datanomiksi, mutta jätti koulun nyt kesken. Kouluun piti mennä niin jumalattoman aikaisin, ja parhaat pelisessiot verkossa ovat tarjolla yösydämellä, joten miksi stressata? Sinällään pieni, mutta äidin ruokaa syöden ja äidin asunnossa asuen ihan riittävä 600 €/kk perustulo napsahtaa tilille joka tapauksessa. Villen äiti ei yhtään tykkää siitä, että Ville jätti koulun kesken ja vain pelaa yöt. Mutta minkäs teet. Ei sitä nyt ainoaa poikaansa raaski kadullekaan ajaa.

Arja 55 v. on onnistunut säästämään vuosikymmenten mittaan yhteensä muutaman kymppitonnin ja peri nyt isänsä kuollessa puolet lapsuudenkodistaan, vahasta rintamamiestalosta Oulun Karjasillan kaupunginosasta. Perikunta myi talon ja yhteensä ylimääräistä olisi nyt kasassa 120.000 €. Eläkeikään olisi 10 vuotta, mutta työ tuntuu jo nyt kiviriipalta. Pelkkää pääomaa syöden rahaa olisi nyt tonni kuussa eläkeikään asti, mutta ei Arja sillä haluaisi kituuttaa, kun asuminenkin maksaa. Mutta jos siihen kerta saa lisäksi 600 €/kk perustuloa, niin toimeentulohan on jo ihan kohtuullinen varhaiseläköitymiseen. Pääomatulot vielä siihen päälle, tai voihan niitä säästää vaikka sitten varsinaisten eläkevuosien aikana käytettäväksi.

Siksi #matalapalkkatuki tai negatiivinen ANSIOtuloverotus.

Kaikella on maksajansa

12 lauantai Elo 2017

Posted by in eurooppapolitiikka, markkinatalous, politiikka, verotus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , ,

Jos yritys saa yritystukea, sen maksavat ne yritykset, jotka tekevät tulosta, ja maksavat tuloksestaan yritysveroja. Toki siinä välissä on valtio, mutta vain välissä. Ne rahat kuitenkin otetaan veronmaksajien taskuista, ja tässä tapauksessa on selkeintä ajatella yritystukien lähtevän tulosta tekevien yritysten taskuista.

Jos varhaiskasvatuksesta tulisi vanhemmille maksutonta, sen maksaisivat ne veronmaksajat, joilla ei ole lapsia yhteiskunnan järjestämän päivähoidon piirissä. Toki myös päiväkodeissa olevien lasten vahemmat maksaisivat lastensa varhaiskasvatusta osin verotuksen kautta, mutta kunkin hetken tilanteen mukaan tarkasteltuna heidän maksamansa osuus olisi niin pieni, että on ihan oikein sanoa, että muut sen maksaisivat.

Jos rautatieliikenettä harjoittavan yrityksen on pakko liikennöidä kannattamatonta reittiä päästäkseen liikennöimään kannattavaa reittiä, sen kannattavan reitin matkustajat maksavat myös sen kannattamattoman reitin matkustajien lippuja. Sori vaan, ei se yritys itse mistään ylivoitoistaan niitä maksaisi. Ei yritys mistään muualta tuloja saa kuin asiakkailtaan. Tai voihan se tietysti yritystukia saada. Hillittömien voittojen muodostumisen taas estää hyvän markkinakilpailun aikaansaaminen.

Jos jollekin hankkeelle saadaan EU-tukea, sen maksavat EU-alueen veronmaksajat. Hyvä pointti on tietysti, että kun EU:lle maksetaan suomalaisten veronmaksajien rahaa, niin on vain oikeus ja kohtuus, että niitä rahoja saadaan takaisin Suomeen. Suorastaan ananrkistinen ajatus: entä jos niitä veroja, jotka kiertävät kehän: veronmaksajien taskut -> Suomen valtio -> EU -> EU-tukia jakava viranomainen -> tuen saaja, ei alunperinkään verotettaisi, vaan niiden tulojen saaja saisi itse käyttää ne varat? Tai, että ainakin tuo EU-mutka jäisi välistä pois ja Suomen valtio päättäisi niistä verovaroista? Eivät ne rahat varsinaisesti kasva byrokratian portaiden kertyessä.

Jos jollekin kuntien järjestämälle toiminnalle saadaan korvamerkittyä valtion rahoitusta, sen maksavat ne ihan samat veronmaksajat, joilta myös kunnat keräävät veronsa. Kyseessä on vain valtion ohjailua siihen, mitä asioita valtio haluaa kuntien tekevän. On toki tietysti kiva, että lisärahoituksella ohjailu tulee porkkanana, eikä keppinä. Suurta kuvaa siitä, että kaiken mitä tapahtuu EU:n, valtion, maakunnan tai kunnan toimesta maksamme me ihan itse omista taskuistamme otettavilla veroilla, se ei kuitenkaan muuta.

Normit ovat verotusta

21 maanantai syys 2015

Posted by in politiikka, verotus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

,

Verotuksella kerätään varoja niiltä, joilta voidaan, niihin asioihin, joita päättäjien mielestä pitää panostaa.

Koska hyvää ja tarpeellista on paljon, mutta ankara verottaminen ei nauti suurta kansansuosiota, niin valtion ja kuntien menot ovat tupanneet kasvamaan verotuloja suuremmiksi. Nämä tuloja suuremmat menot julkishallinto kattaa velalla, ja velan suuruuden jossain tolkullisissa rajoissa pysyminen on rajana sille, mitä yhteiskunta järjestää tai tulonsiirtää.

Mutta ei siinä vielä kaikki. Sekä virkakoneistosta, että poliittisista päättäjistä on vuosi vuodelta löytynyt aina vain uutta virtaa kehittää kehitystä normiohjauksella. Sehän on siinä mielessä hirveän kätevää, että se maailman parantaminen ei näy menona valtion tai kunnan talousarviokirjassa.

Maksajan kannalta sillä ei tosin ole mitään merkitystä, lähtevätkö rahat lompakosta verotuksella, vai kauppakuitin kautta. Eilisen normiohjauspikku-uutinen oli: ”Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on tiukentanut linjaansa rantalaidunnukseen. Nautakarjaa ei saa enää päästää vesirajaan juomaan vettä, koska veteen tarpeitaan tekevä karja pilaa veden laadun.”

Mitä se tarkoittaa:
1. Rantalaidunnusta harjoittavien maatalousyrittäjien pitää aidata rannat
2. Mikäli karjan juominen on ollut rannasta järjestetty, niin juottamiselle pitää rakentaa tekninen järjestelmä

Sekä kohdat yksi, että kaksi maksavat jotain ja sen sen maksun maksaa aluksi maatalousyrittäjä, ja loppujen lopuksi joku välillä: karjan pitäjä – kuluttaja.

Jos valtio (tai muu kussakin asiassa toimivaltainen taho) määrää jotain uutta ja ihmeellistä olevaan tilanteeseen nähden, niin eikö olisi reilumpaa, että ne kustannukset menisivät määräävän tahon tilinpidon kautta, eivätkä yksittäisten oikeushenkilöiden menoina? Tämä ihan varmasti hillitsisi myös innostusta uuteen normitukseen.

Tuossa rantalaidunnusasiassa se tarkoittaisi sitä, että jos valtio määrää, että aiemmin sallittu rantalaidunnus on tullut valtion antamalla määräyksellä kielletyksi, niin valtio maksaa määräyksensä aiheuttamat aitaamis- ja juomavesijärjestelyt.

Veikkaan, että tuskinpa ns. paskavesiasetusta olisi ikinä annettu, jos maksumiehiksi ei olisi siinä määrätty suoraan kansalaisia, vaan rahat siihenkin uudistukseen olisi pitänyt kerätä verotuksella. Tuoreemmista tapauksista esim. keväällä eduskunnassa hyväksyt tiukennusmääräykset aseiden säilyttämiseen (useamman kymmenen miljoonaa euroa) tai syyskuun alussa voimaan tulleet (mutta onneksi nyt kumotut) määräykset patruunoiden säilyttämisestä olisivat mitä todennäköisimmin jääneet säätämättä, jos uudistusten rahoitus olisi pitänyt kierrättää valtion budjetin kautta.

Kansalle kokonaisuudessaan aiheutuvien menojen kannaltahan tilanne olisi ihan sama, vaikka rahat uudistuksiin kerättäisiin verotuksella. Tai itse asiassa kustannus yhteiskunnalle tarpeellisiksi harkituista parannuksista jakautuisi silloin tasapuolisemmin, kuin normit vain niihin velvollisille kohdentuvilla piiloveroilla maksattamalla.

Hallitus on ideologiansa vanki

18 perjantai syys 2015

Posted by in politiikka, työmarkkinapolitiikka, verotus

≈ 4 kommenttia

Avainsanat

, ,

Iloisena veronmaksajana innovoin: Entä jos ns. pakkolakien palkanalennusten sijasta täsmälleen sama määrä kerättäisiinkin pois tuloverona? Ja se lisää kerätty tulovero kohdennettaisiin yrityksille helpottamalla yritysten verotusta.

  1. STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin laskelmien mukaan ns. pakkolait leikkaisivat palkansaajilta 2.700.000.000 €. Hallituksen tarkoituksena on, että tämä palkkasidonnaisten menojen pieneneminen tulisi yritysten hyödyksi. Ajatusketju jatkuu, että sitä kautta yritykset voisivat halpuuttaa tuotteitaan, myydä niitä enemmän, ja sitä kautta työllistää enemmän.
  2. Vuonna 2014 yhteisöjen tuloveroa, eli ns. yhteisöveroa maksettiin yhteensä 3.845.000.000 €.
    –
    Sekä vuonna 2014, että edelleen yhteisöverokanta on 20 %.

Yksinkertaisuuden vuoksi tarkastellaan millaiseksi yhteisövero muodostuisi, jos koko pakkolakien palkanalennusten potti kohdennetaisiin yhteisöveroon:

20 % x ( 3.845.000.000 € – 2.700.000.000 € ) / 3.845.000.000 € ≈ 6 %

ELI YHTEISÖVERO PUTOAISI KUUTEEN PROSENTTIIN!

Mutta ei, eihän noin voi tehdä! Silloinhan ihmisten tuloverotus kiristyisi! Sehän olisi vääryys!

Vasemmalta laidalta katseltuna suuri vääryys olisi tietenkin se, miten kauhean pieneksi yhteisövero putoaisi. Mutta itse puolueettomana tarkkailijana keskityn tässä postauksessa nyt hallituksen haukkumiseen.

Jos pakkolainsäädännöllä palkkojen pienennyksen tai verotuksen avulla pienennettävän käteen jäävän palkan pienentämisen vaikutus minulle, sinulle ja hänelle on täsmälleen sama, niin mitä väliä? Itse asiassa vaikutus olisi toki huomattavasti tasapuolisemmin kohdennettavissa, kuin ns. pakkolaeilla on. Kätilöön voisi kohdentaa vähemmän ja meikäläiseen enemmän.

Väliä sillä, kummalla tavoin leikkaus tehdään on, jos sanoilla on ideologinen merkitys:

  1. Tuloverojen kasvu = PAHA
  2. Työehtosopimuksilla määrättävien palkkojen pieneneminen = HYVÄ

Toki myös helpotusten kohdentuminen yrityksiin on palkanalennuksista poikkeavaa, jos helpotukset tulisivatkin verotuksen kautta, mutta sitäkinhän hallitus voisi säädellä. Ainakaan kaikkea ei varmaankaan kannattaisi jyvittää pelkkään yhteisöveroon.

Sota Portugalille!

02 sunnuntai Elo 2015

Posted by in media, politiikka, turvallisuuspolitiikka, verotus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , ,

Ajatus tähän artikkeliin tuli mieleeni jo myöhään eilen illalla, mutta Immos-kohun säikyttämänä en tohtinut kirjoittaa viikonloppuyön tunteina väkivallan käyttöön yhdistettävissä olevalla sanastolla. Rauhaa rakastavana miehenä painotankin jo nyt alkuun, että en esitä Portugalin vastaiseen aseelliseen konfliktiin ryhtymistä. Sitä paitsi sehän on NATO-maakin, ja NATO:n viidennen artiklan myötä Portugalin kanssa oikeasti sotiva saisi pian iskuetäisyydelle itsestään maailman suurimman sotilasmahdin Yhdysvaltojen lentotukialukset, ja sitten kyyti voisi olla kylmää.

Toisaalta sotilaallinen konflikti NATO-maan kanssa johtaisi kahnaukseen myös toisen NATO-maan, Norjan, kanssa. Sen sodan syttymisen jälkeen meillä olisi tietysti mahdollisuus antautua ehdoitta Norjalle jo ennen varsinaisen verenvuodatuksen alkamista. Joten haluankohan sittenkään rajata sotakäsitettä tässä kirjoituksessa vain sanan kuvainnolliseen merkitykseen? Kai Norja liittäisi sille antautuneen valtion itseensä uusiksi maakunniksi? Ja minkäs suuruiset ne Norjan öljyrahastot tällä hetkellä olivatkaan?

Mutta takaisin Portugaliin. Tai oikeastaan Suomeen. Männäviikon toinen suuri mediakohu immosgaten ohella oli palstamillimetrien käyttö artikkeleihin suurituloisten eläkeläisten muutoista Suomesta Portugaliin. Ohitan nyt kaikki siihen asiaan liittyvät analyysit oikeudenmukaisuudesta, isänmaallisuudesta, ahneudesta, yksilön oikeudesta pyrkiä itselleen edullisiin ratkaisuihin, vaikutuksista yhteiskuntasopimuksen syntymahdollisuuksiin jne… ja käännän pohdinnan alkutilanteeseen. Miten asioiden olisi pitänyt olla, jotta kohua ei olisi syntynyt, ja millä tavoin asiamme olisivat silloin paremmin?

Tilanne nyt: Suomi ja Portugali ovat sopineet, että kumpikin verottaa maassaan asuvien yksityissektorilta saamia eläkkeitä niin kuin parhaaksi katsoo, ja lähtömaa ei verota, vaan jättää nämä asiat asuinmaan huoleksi. Mutta Portugalin pentelepä ei verota lainkaan ekana 10 vuotena muuton jälkeen! Eli ryöttäät sinne muuttavat yksityissektorin eläkeläiset saavat eläkkeensä puhtaana käteen. On se niin väärin! Eikö vaan?

Missä tilanteessa kohua ei olisi syntynyt: Jos Portugali verottaisi eläkkeitä vaikkapa juuri samalla tasolla kuin Suomi. Sinne muuttavat yksityissektorin eläkeläiset siis maksaisivat eläkkeistään täsmälleen saman verran veroa, kuin mitä maksaisivat Suomessa asuessaankin. Oikeus olisi voittanut taas. Eikö niin?

Sinun, minun ja Suomen valtion kannalta asiat olisivat kyllä täsmälleen samalla lailla kuin nytkin. Jos PORTUGALI verottaisi kyseisiä eläkkeitä yhtä rajusti kuin Suomi Suomessa eläkkeitä, niin enhän minä, sinä tai Suomen valtio hyötyisi siitä hyppysen pyppyä! Kyseisen veronkannon tuottohan jäisi Portugaliin.

Eli kohu syntyi vain siitä, että jotkut ryöttäät tässä maailmassa eivät maksa veroa millekään valtiolle. Mitään kohua ei olisi syntynyt siitä, jos he maksaisivat rapsakkaa veroa Portugalille. Kukaan ei silmäänsä räpäyttäisi uutiselle: ”Vuorineuvokset muuttivat 50% eläkeveroa heiltä perivään Portugaliin.” Tai ehkä räpäyttäisi ajatukselle siitä, että kyllä ihmisen sitten pitää olla perso lämmölle, golfille ja purjehdukselle, että muuttaa noinkin kireän verotuksen maahan.

Mitä tästä opimme? Tärkeintä tuntuu olevan, etteivät herrat saa päästä helpolla! Sillä hyödyttäisikö herrojen asuinmaaltaan saamien verohelpotusten poistaminen meitä, ei ole asian mediaseksikkyyden kannalta niinkään väliä. Kyllä kateus kiimankin voittaa!

Mutta entä jos emme vastaiskisikään yrittämällä saada herroja ja rouvia edes jotakin kautta verolle pantaviksi, vaan Portugalin aseella: Suomeen muuttavien EU-alueen eläkeläisten verovapaudella? Verosodanjulistus Portugalille!

Se ei edes tulisi Suomelle kalliiksi, koska: ”EU:n potilasdirektiivin mukaan kaikilla EU-kansalaisilla on oikeus käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja niin, että potilas maksaa hoidon ensin itse ja hakee korvauksia asuinmaastaan tai maasta, joka vastaa hänen sairaanhoitokustannuksistaan.” Ja edelleen: ”EU-maat sopivat eläkeläisten terveydenhoitokulujen jakamisesta sen mukaan, missä maassa sosiaalivakuutusmaksuja on maksettu. Pisimmän ajan näitä maksuja kerännyt valtio maksaa kaiken hoidon.” Lainausten lähde: Helsingin Sanomat 2.8.2015 sivu A14.

Tappaako verotus?

24 keskiviikko Kes 2015

Posted by in verotus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Konkreettisen tappamisen sijasta kysymyksenasettelulla tarkoitetaan tässä kirjoituksessa taloudellisen menestyshalun tappamista. Eli pohdinnan aiheena on hyydyttääkö korkea verotus taloudellista toimeliaisuutta. Jos veroaste on 100% niin varmasti käy. Mutta entä sellainen verotuksen taso, mikä Suomessa nykyisin vallitsee? Niinhän monet väittävät. Esim.:

Heikki Pursiainen: “Riittävän monet eivät yritä päästä hyvätuloisiksi tai vielä hyvätuloisemmiksi, koska verotus vie osan hyödyistä.”

Rohkenen epäillä. Empiriaa tai tutkimustuloksia kehiin tuollaisista väitteestä? Kuinka moni tietää apulaiskaupunginjohtajan, joka on kieltäytynyt saman kaupungin kaupunginjohtajuudesta, “koska verotus vie osan hyödystä?” Kuinka moni tietää liiketoimintayksikö vetäjän, joka on kieltäytynyt saman yrityksen toimitusjohtajuudesta, “koska verotus vie osan hyödystä?” Kuinka moni tietää siivoojan, joka on kieltäytynyt kohoamasta siivoustyönjohtajaksi, “koska verotus vie osan hyödystä?”

Itse tiedän kyllä urallaan etenemisestä kieltäyneitä, mutta yhdenkään peruste ei ole ollut verotuksen kiristyminen palkan noustessa. Perusteita ovat olleet vaikkapa pelko vapaa-ajan vähenemisestä tai työn vaativuudesta omiin kykyihin nähden. Ainoat tilanteet, joissa olen kuullut vuosikymmenten mittaan mainittavan verotuksen syyksi siihen, etteivät lisäansiot kiehdo, ovat olleet tavallisen työpäivän päälle tehtävät ylityöt 90-luvulla. Nuorisolle tiedoksi, että palkkaverotus oli 90-luvulla Suomessa huomattavasti nykyistä kireämpää. Ja silloinkin verotuksen suuren osuuden kammo liittyi ko. henkilöillä siihen, että samalla menetti myös vapaa-aikaa.

Olen sekä omalla blogillani https://jounimartikainen.wordpress.com/2013/11/24/paha-poliitikko-on-hyva-poliitikko/ sekä tietenkin älyttömän paljon seuratummalla Unto Hämäläisen Perässähiihtäjä-blogilla http://blogit.hs.fi/perassahiihtaja/2015/06/02/lisaako-nopea-takinkaanto-luottamusta-politiikkaan/ esittänyt haasteen:

“Jotkut ovat sitä mieltä, että verotuksen kiristäminen vain kurjistaa taloutta entistä enemmän. Itse kun en kansantaloustieteestä mitään ymmärrä, niin olen eri mieltä, ja pyytäisin viisaampia kertomaan, missä yleisesti tiedeyhteisössä hyväksytyissä tutkimuksissa osoitetaan vaikkapa palkkaverotuksen vaihteluvälillä 20-40%, että 40% palkkaverotus aikaansaa OSOITETUSTI heikomman talouselämän kehittymisen, kuin 20% palkkaverotus?”

(Alkuperäisessä lainauksessa “verotuksen kiristäminen” on ollut muodossa: “edellä mainituista vaihtoehdoista numero yksi”, koska kirjoituksissa käsiteltiin myös muita julkisen talouden tasapainottamiskeinoja.)

Toistaiseksi tuohon haasteeseen ei ole annettu vastausta.

Ennustus

08 maanantai Kes 2015

Posted by in politiikka, terveyspalvelut, verotus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, ,

Jotkut tuppaavat selviämään aina, toiset jopa menestymään myös ankarina  aikoina. Jos rajataan tarkastelua Suomen valtioon siinä mielessä, miten se ilmenee keltaisesta budjettikirjasta, niin selviäminen on kiinni valtion tulot-menot-velka -kolmion trigonometrian ratkaisemisesta. Sen yhtälön ratkaiseminen on muuttunut huomattavasti vaikeammaksi, kun ikiomaan valuttaan liittyvät menetelmät eivät ole käytettävissä.

Itse en usko poliittesen järjestelmän päätöksenteon kautta ohjautuvan velkarahan olevan niin osuvaa, että sitä voitaisiin käyttää itse itseään rahoittavana keinona. Julkisen velan lisäämisen tehottomuutta keinona on tuonut asiokkaasti esiin ainakin Nordean aiempi pääekonomisti Roger Wessman esim: http://rogerwessman.com/2015/02/09/itseaan-rahoittavan-elvytyksen-haastavuus/

Pidemmällä aikavälillä siis menojen ja tulojen täytyy kohdata toisensa kohtuullisen hyvin, kun velan käytön rajat ovat tulossa vastaan. Uusi hallitus on menojen kuriin saattamisen ideologiaan sitoutunut, joten sillä polulla seuraavat vajaat neljä vuotta mentänee.

Oppositiosta on kyllä jo hyvin otettu esille, että hallitusohjelman mukaisessa menoalenemassa on mukana hyvin merkittävää riskiä. SOTE:ssa säästöjen saaminen SOTE-uudistuksen kautta tällä vaalikaudella lienee valitettavasti toiveajattelua.

SOTE:ssa varsinaista uudistuksen toimeenpanoa päästään tekemään vasta vaalikauden loppupuolella. Mylläkkä kuntajärjestelmästä maakuntamalliin on väistämättä niin iso, että jo pelkät sen muutoksen tekemisen kustannukset ovat niinä vuosina helposti mahdollisesti saavutettavat säästöt syöviä. Pidemmällä aikavälillä suuruuden ekonomialla lienee kuitenkin saavutettavissa sopeutusta silläkin sektorilla.

Siperia opettaa, ja kyllä tästäkin selvitään.

Tämän blogipostauksen sisältö on nyt julkaise-painiketta klikatessani ehdolla kommentiksi Unto Hämäläisen Perässähiihtäjä-blogin postaukseen: http://blogit.hs.fi/perassahiihtaja/2015/06/08/miten-tasta-selvitaan/

Työvoimapulaa ei ole, eikä tule!

23 sunnuntai Mar 2014

Posted by in markkinatalous, terveyspalvelut, työvoimapolitiikka, verotus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , ,

WP_000639Työvoimapulaa ei ole, eikä tule. Siitä pitää huolen yllä olevan kuvan konsultti. On kuulemma muuten tosi hyvä konsultti – paras.

Aika ajoin julkisuudessa kuulee pohdintoja tulossa muka olevasta työvoimapulasta. Ajatusta työvoimapulasta perustellaan työMARKKINOILLE tulevien ikäluokkien pienuudella suhteessa työMARKKINOILTA poistuvien ikäluokkien suuruuteen.

Mutta eiväthän työMARKKINAT niin yksioikoisesti toimi, vaan ne joustavat työvoiman tarjonnan suhteen. Mitä se on? Se on sitä, että pääsääntöisesti EI OLE PYSYVIÄ, STAATTISIA TYÖPAIKKOJA, joihin aina automaatisesti palkattaisiin uusi työntekijä edellisen nostettua kytkintä. Pääomavaltaisen suurteollisuuden työpaikkamäärä Suomessa on enää niin pieni, että sen työvoimatarve tulee kyllä aina tarvittaessa täytetyksi. Muu teollisuus, higtech, cleantech, ohjelmistoteollisuus, verkkokauppa jne nostaa globaaleilla markkinoilla toimivana kytkintä tästä valtakunnasta isompina tai pienempinä palasina, ellei tuotannontekijää ”osaava työvoima” ole kohtuudella ja kohtuuhintaisena saatavissa.

Entä julkishallinto sitten? Siellähän on vakansseja, joita aina vaan pistetään auki, jos paikka vapautuu – vai onko jatkossa? Ei ole. Maksaja puuttuu. Kuntien, valtion jne palkkarahat kerätään niin, että laitetaan käsi avoimen sektorin taskuun, ja otetaan sieltä ne palkkarahat. Kutsuvat sitä verotukseksi. Olen kuullut heiton, että jossain vaiheessa kaikki työMARKKINOILLE tulevista ikäluokista pitäisi palkata täyttämään julkisen sektorin työvoimatarpeet. Ei varmasti palkata. Jo paljon ennen sitä tilannetta näkymätön käsi ohjaa asiat niin, että julkisen sektorin käsi voi ottaa silloinkin vain siedettävän osan avoimen sektorin taskuissa olevasta rahasta omiin tarpeisiinsa.

Mitä se taas tarkoittaa? Sitä, että näillä näkymin yhteiskunta ei enää yhtenä kauniina päivänä lähitulevaisuudessa voikaan tuottaa edes nykyisiä vastaavia tulonsiirtoja ja palveluja. Tai sitten yhteiskunnallisten palveluiden tuottavuuden pitää kasvaa ihan älyttömästi. Se taas ei ole ihan helppoa ainakaan työvoimavaltaisissa hoivapalveluissa.

 

Asuntotulo ja muita virtuaaliansioita

13 sunnuntai Hei 2014

Posted by in politiikka, verotus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

,

Asuntotulon vero oli Suomessa käytössä ollut vero, jota perittiin omistusasunnossa asuvilta. Sen määrä laskettiin siten, että omistusasunnossa asuvan asumiskuluja verrattiin vastaavanlaisesta vuokra-asunnosta yleisesti perittyyn vuokraan. Omistusasujan asumiskulut olivat yleensä pienemmät; näin syntynyt säästö laskettiin omistusasunnossa asuvan valtionverotuksen alaiseksi tuloksi jota verotettiin muiden tulojen tapaan. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Asuntotulon_vero

Asuntotulon verotushan voisi olla päänavaus laajemmallekin hypoteettisten tulojen verottamiselle. Äkkiäkös valtion verotulot räjäytetään taivaisiin, kun aloitetaan asuntotulon lisäksi myös polkupyöratulon (kapitalistisesti polkupyöränsä omistavat tienaavat virtuaalista tuloa omistamalla fillarinsa vuokraamisen sijasta), autotulon, venetulon, kesämökkitulon (siinä sitä vasta tuloa tuleekin, kun lasketaan 52 irtoviikon vuokraa vastaava tulo, eli säästö niitä 52 viikkosta, joiksi käytettävissä ollutta mökkiä ei olekkaan vuokrattu vuokramökkinä) jne. verottaminen.

Mutta miksi tyytyä vain omistamisen verottamiseen, kun periaate on helposti laajennettavissa myös palveluihin? Itse kämppänsä siivoava saa siivoojattomuustuloa ja kotona pyykkäävä saa pesulapalveluiden käyttämättömyystuloa. Kotona syövä taas nauttii ravintolassa ruokailemattomuustuloa.

Siivoojattomuustulon määrä olisi aika helposti määritettävissä muodostamalla kullekin asuntokunnalle veroehdotusmenettelyn kautta sottaavaisuuskerroin, jolla asunnon pinta-alan ja verohallinnon vahvistaman paikkakuntakohtaisen siivoustulon neliökohtaisen perustehinnan avulla laskettava siivoojattomuustulon perustaso korjattaisiin vastaamaan kyseisen asuntokunnan sottaavaisuustason mukaista siivoojattomuustuloa. Mahdollisesti käytettyjen siivouspalvelujen kustannukset olisivat luonnollisesti vähennyskelpoisia suoraan siivoojattomuustulosta.

Pesulapalveluiden käyttämättömyystulon määrittämisen osalta olisi hyvin mahdollista jatkaa Ollilan työryhmän viitoittamalla tiellä modernin teknologian hyödyntämiseen. Vain käyttökerrat, pestyn pyykkimäärän ja käytetyn pesuohjelman rekisteröivät ja tiedot verohallinnolle toimittavat pesukonetyypit olisivat vastaisudessa sallittuja, jolloin saatu pesulapalveluiden käyttämättömyystulo olisi verottajan helposti määritettävissä saaduista tiedoista laskemalla.

Pesulapalveluiden käyttämättömyystulon osalta ovelimmat veronkiertäjät todennäköisesti harrastaisivat myös tekstiilien käsinpesua, joka toki tulisi diskriminoida tiukasti samoin kuin likaisten vaatteiden käyttäminen. Oma ongelmakohtansa olisivat myös talo- tai kiinteistöyhtiökohtaiset pesutuvat, mutta yleensähän pesutupien koneiden käyttäminen perustuu vuorolistojen käyttämiseen ja kiinteistöhoitajat voisivat kerätä vuorolistat isännöitsijöille, jotka edelleen syöttäisivät kerätyt pesukoneiden käyttäjätiedot verottajan järjestelmään 1.7.2014 voimaan astuneiden lakisääteisten rakentamistyön urakka- ja työntekijätietojen pohjalta kuukausittain tehtävien rakentamisilmoitusten tekemisen yhteydessä.

Ravintolassa ruokailemattomuustulon määrittämiseen en nyt tähän hätään esitä mitään yksityiskohtaista menetelmää, vaan trendikkäästi joukkoistan asian verkkoyhteisön pohdintaan.

Ja ei, tämä ei ole vakavasti tehty ehdotus vaan sarkastinen extrapolointi asuntotulon verottamisajatuksesta, jota silloin tällöin jotkut edelleen tuovat ehdolle. Esim: http://www.soininvaara.fi/2014/07/10/mietteita-verotuksesta-12-perintoverotus/comment-page-2/#comment-355626