• Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa
  • Jouni Martikainen
  • Etusivu
  • Valokuvia

Jouni Martikaisen juttuja

~ Hämmästelyä ja kummastelua jo vuodesta 2011

Jouni Martikaisen juttuja

Tag Archives: turvallisuuspolitiikka

Miten auttaa Ranskan kansaa?

19 torstai Mar 2015

Posted by Jouni Martikainen in eurooppapolitiikka, politiikka, pyssyt, turvallisuus, turvallisuuspolitiikka, ulkopolitiikka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

eurooppapolitiikka, politiikka, pyssyt, turvallisuus, turvallisuuspolitiikka, ulkopolitiikka

Ranska on esittänyt Lissabonin sopimuksen mukaisen avunpyynnön muille EU-maille terrrorismin vastaisen sodan käymiseen.

Ranskan kansaa autamme parhaiten pitämällä pään kylmänä ja olemalla järjen äänenä EU:ssa. Päivastaisista väitteistä huolimatta maailma on sama ennen ja jälkeen Pariisin iskuja. Epärationaalisen tunnekuohun vallassa yritetään nyt muuttaa Eurooppaa ja Suomea tavoilla, jotka eivät olisi olleet mahdollisia, tai ainakaan mitenkään itsestään selviä muutama viikko sitten.

Jos Suomi haluaa olla taistelujoukkoja ulkomaisiin konflikteihin lähettävä maa, niin se ratkaisu pitää tehdä puhtaalta pöydältä. Ei siksi, että Pariisissa on ollut terrori-isku. Itse suhtaudun tähän ajatukseen varauksellisesti.

Jos Suomi haluaa aloittaa kansalaistensa tietoliikenteen kattavan seulonnan käyttöön, niin se ratkaisu pitää tehdä puhtaalta pöydältä. Ei siksi, että Pariisissa on ollut terrori-isku. Itse suhtaudun tähän ajatukseen kielteisesti.

Jos EU haluaa rajoittaa voimakkaasti kansalaistensa oikeuksia laillisiin siviiliaseisiin, niin se ratkaisu pitää tehdä puhtaalta pöydältä. Ei siksi, että terroristit ovat murhanneet laittomasti salakuljetuilla laittomilla sotilasaseilla Pariisissa. Mielestäni tässä ideassa ei kyllä ole logiikan hiventäkään.

Kaikkien kolmen edellä olevan kappaleen asioita ajetaan nyt Pariisin varjolla, kun hetki on koettu otolliseksi. Nyt on kuitenkin aika laittaa jäitä hattuun ja Suomen on syytä olla aktiivinen niiden jäiden jakelussa. Siten autamme parhaiten Ranskankin kansaa.

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Sota Portugalille!

02 sunnuntai Elo 2015

Posted by Jouni Martikainen in media, politiikka, turvallisuuspolitiikka, verotus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

media, politiikka, turvallisuuspolitiikka, verotus

Ajatus tähän artikkeliin tuli mieleeni jo myöhään eilen illalla, mutta Immos-kohun säikyttämänä en tohtinut kirjoittaa viikonloppuyön tunteina väkivallan käyttöön yhdistettävissä olevalla sanastolla. Rauhaa rakastavana miehenä painotankin jo nyt alkuun, että en esitä Portugalin vastaiseen aseelliseen konfliktiin ryhtymistä. Sitä paitsi sehän on NATO-maakin, ja NATO:n viidennen artiklan myötä Portugalin kanssa oikeasti sotiva saisi pian iskuetäisyydelle itsestään maailman suurimman sotilasmahdin Yhdysvaltojen lentotukialukset, ja sitten kyyti voisi olla kylmää.

Toisaalta sotilaallinen konflikti NATO-maan kanssa johtaisi kahnaukseen myös toisen NATO-maan, Norjan, kanssa. Sen sodan syttymisen jälkeen meillä olisi tietysti mahdollisuus antautua ehdoitta Norjalle jo ennen varsinaisen verenvuodatuksen alkamista. Joten haluankohan sittenkään rajata sotakäsitettä tässä kirjoituksessa vain sanan kuvainnolliseen merkitykseen? Kai Norja liittäisi sille antautuneen valtion itseensä uusiksi maakunniksi? Ja minkäs suuruiset ne Norjan öljyrahastot tällä hetkellä olivatkaan?

Mutta takaisin Portugaliin. Tai oikeastaan Suomeen. Männäviikon toinen suuri mediakohu immosgaten ohella oli palstamillimetrien käyttö artikkeleihin suurituloisten eläkeläisten muutoista Suomesta Portugaliin. Ohitan nyt kaikki siihen asiaan liittyvät analyysit oikeudenmukaisuudesta, isänmaallisuudesta, ahneudesta, yksilön oikeudesta pyrkiä itselleen edullisiin ratkaisuihin, vaikutuksista yhteiskuntasopimuksen syntymahdollisuuksiin jne… ja käännän pohdinnan alkutilanteeseen. Miten asioiden olisi pitänyt olla, jotta kohua ei olisi syntynyt, ja millä tavoin asiamme olisivat silloin paremmin?

Tilanne nyt: Suomi ja Portugali ovat sopineet, että kumpikin verottaa maassaan asuvien yksityissektorilta saamia eläkkeitä niin kuin parhaaksi katsoo, ja lähtömaa ei verota, vaan jättää nämä asiat asuinmaan huoleksi. Mutta Portugalin pentelepä ei verota lainkaan ekana 10 vuotena muuton jälkeen! Eli ryöttäät sinne muuttavat yksityissektorin eläkeläiset saavat eläkkeensä puhtaana käteen. On se niin väärin! Eikö vaan?

Missä tilanteessa kohua ei olisi syntynyt: Jos Portugali verottaisi eläkkeitä vaikkapa juuri samalla tasolla kuin Suomi. Sinne muuttavat yksityissektorin eläkeläiset siis maksaisivat eläkkeistään täsmälleen saman verran veroa, kuin mitä maksaisivat Suomessa asuessaankin. Oikeus olisi voittanut taas. Eikö niin?

Sinun, minun ja Suomen valtion kannalta asiat olisivat kyllä täsmälleen samalla lailla kuin nytkin. Jos PORTUGALI verottaisi kyseisiä eläkkeitä yhtä rajusti kuin Suomi Suomessa eläkkeitä, niin enhän minä, sinä tai Suomen valtio hyötyisi siitä hyppysen pyppyä! Kyseisen veronkannon tuottohan jäisi Portugaliin.

Eli kohu syntyi vain siitä, että jotkut ryöttäät tässä maailmassa eivät maksa veroa millekään valtiolle. Mitään kohua ei olisi syntynyt siitä, jos he maksaisivat rapsakkaa veroa Portugalille. Kukaan ei silmäänsä räpäyttäisi uutiselle: ”Vuorineuvokset muuttivat 50% eläkeveroa heiltä perivään Portugaliin.” Tai ehkä räpäyttäisi ajatukselle siitä, että kyllä ihmisen sitten pitää olla perso lämmölle, golfille ja purjehdukselle, että muuttaa noinkin kireän verotuksen maahan.

Mitä tästä opimme? Tärkeintä tuntuu olevan, etteivät herrat saa päästä helpolla! Sillä hyödyttäisikö herrojen asuinmaaltaan saamien verohelpotusten poistaminen meitä, ei ole asian mediaseksikkyyden kannalta niinkään väliä. Kyllä kateus kiimankin voittaa!

Mutta entä jos emme vastaiskisikään yrittämällä saada herroja ja rouvia edes jotakin kautta verolle pantaviksi, vaan Portugalin aseella: Suomeen muuttavien EU-alueen eläkeläisten verovapaudella? Verosodanjulistus Portugalille!

Se ei edes tulisi Suomelle kalliiksi, koska: ”EU:n potilasdirektiivin mukaan kaikilla EU-kansalaisilla on oikeus käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja niin, että potilas maksaa hoidon ensin itse ja hakee korvauksia asuinmaastaan tai maasta, joka vastaa hänen sairaanhoitokustannuksistaan.” Ja edelleen: ”EU-maat sopivat eläkeläisten terveydenhoitokulujen jakamisesta sen mukaan, missä maassa sosiaalivakuutusmaksuja on maksettu. Pisimmän ajan näitä maksuja kerännyt valtio maksaa kaiken hoidon.” Lainausten lähde: Helsingin Sanomat 2.8.2015 sivu A14.

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Kun Valde Angiella ja Frantsilla pöytää pyyhki

24 tiistai Hel 2015

Posted by Jouni Martikainen in eurooppapolitiikka, turvallisuuspolitiikka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

eurooppapolitiikka, turvallisuuspolitiikka

Olipa kerran mahtava valtionpäämies Valde. Valden valtakunta oli kauhean suuri. Mutta vielä suurempi se valtakunta oli ollut Isä Aurinkoisen aikaan. Silloin sillä valtiolla oli paaaljon pidemmät pätkät Itä- ja Mustanmeren rantoja. Mutta sitten tuli Suuri Hajaannus, ja Valtio oli jo paljon pienempi silloin, kun Valde nousi valtaan.

Valdea jurppi, ettei Valtio enää ollut niin suuri, kuin mitä se oli ollut Isä Aurinkoisen aikaan. Niinpä Valde miettikin ankarasti, kuinka Valtiosta tulisi taas isompi. Valden Valtiossa oli ollut myös tutkimusta UFO:ista. Valde meni kysymään Valtion UFO-tutkimuskeskuksesta, että voisivatkohan pienet vihreät miehet olla avuksi Valtion koon takaisin isoksi kasvattamisessa.

UFO-tutkimuskeskuksessa Valdelle sanottiin, ettei pieniä vihreitä miehiä ole löydetty. Valde suuttui ja polki jalkaa. Valde huusi: ”Vihreitä miehiä pitää olla. Miten minä muuten muka saan Valtiosta taas ison?” Onneksi armeijan ylipäällikkö kuuli Valden raivoamisen, ja meni lohduttamaan Valdea. ”Valde hei, älä ole suuttunut. Puetaan itse miehiä vihreiksi. Kyllä itse tehdyilläkin vihreillä miehillä saa Valtion taas isommaksi.” Kun Valde kuuli lohdutuksen, hän tuli taas tosi iloiseksi, ja sanoi: ”Puetaan heti ne vihreät miehet, ja lähetetään ne vaikka, vaikka, vaikka Krimille!”

Valde oli tosi iloinen, kun hän keksi mihin vihreät miehet voisi ekaksi lähettää. Krimin valloittaminen vihreiden miesten avulla kävi tosi näppärästi. Valdea ihan nauratti jälkeenpäin miten helppoa se oli. Krimin valloittamisen jälkeen Valde mietti, että mitähän hän valloittaisi seuraavaksi. Toisaalta oli kyllä ikävää, etteivät Valden vanhat kaverit Angie ja Frantsi kuulemma antaisi enää muutaman Valden nykyisen kaverin tulla kylään.

Sitten Valde keksi, että jospa Valden uudet kaverit rajan takana Ukrainassa nousisivat kapinaan, niin Valde voisi lähettää niille vihreitä miehiä avuksi. Valdesta se oli tosi hyvä idea. Angie ja Frantsikaan eivät voisi olla ikäviä, kun ainahan niille voisi sanoa, että ne on ne tyypit siellä rajan takana, enkä minä. Niinpä Valden uudet kaverit nousivat kapinaan ja perustivat Valden Valtion viereen omat pikku valtiot.

Ne uudet pikku valtiot eivät olleet virallisesti Valden Valtiota, mutta olihan myös Isä Aurinkoisen Valtiolla ollut ympärillään Isä Aurinkoista tottelevia pienempia valtioita. Angie ja Frantsi kyllä taas määräsivät uusia Valden nykyisiä kavereita listalle, jolla kiellettiin tulemaan kylään. Valdea kyläilykiellot naurattivat, mutta Valde kielsi itsekin Violaa ja Oltermannia tulemasta enää kylään.

Uusilla pikkuvaltioilla oli sekin hyvä puoli, että ne voisivat koko ajan pikkuisen sotia vanhan Isäntä-Ukrainan kanssa, ja sotiva Isäntä-Ukraina taas ei voisi koskaan olla Angien ja Frantsin tosi, tosi hyvä ystävä. Kun sotiminen vaan jatkui ja jatkui, niin Angie ja Frantsi kielsivät aina vaan uusia Valden nykyisiä kavereita tulemaan kylään. Valdea koko juttu nauratti.

Kun sotiminen vaan jatkui, Angie ja Frantsi kysyivät Valdelta, voisivatko he jutella Valden kanssa Valden naapurimaassa Minskin kaupungissa. Myös Isäntä-Ukraina ja Valden kaverit uusista pikkuvaltioista kutsuttaisisiin juttelmaan, sovittaisiin kaikki asiat ja sitten kun kaikki olisi sovittu juotaisiiin kaikki yhdessä mehua ja syötäisin Minskin leivoksia. Valdea nauratti, kun hän vastasi Angielle ja Frantsille, että tavataan vaan. ”Minskin leivokset ovat hyviä”, hän ajatteli mielessään.

Kaikki ajoivat omilla suihkukoneillaan Minskiin ja he juttelivat kovasti. Välillä Valdea vähän nauratti, ja samalla myös uusien pikkuvaltioiden pomoilla oli vaikeaa pitää pokerinaamaa. Mutta lopulta kun oli juteltu tarpeeksi, juotiin kaikki yhdessä mehua ja syötiin Minskin leivoksia. Valdea nauratti, kun hän ajatteli, miten tosissaan ja tohkeissaan Angie ja Frantsi näyttivät olevan.

Kun kaikki mehu oli tullut juoduksi, Angie ja Frantsi menivät omiin koteihinsa. Myös Isäntä-Ukraina, Valde ja uusien pikkuvaltioiden pomot lensivät kotimaihinsa. Sota uusien pikkuvaltioiden ja Isäntä-Ukrainan välillä kuitenkin jatkui ja jatkui, vaikka Minskissä oli juteltu, että sotiminen lopetettaisiin. Angie ja Frantsi kielsivät vielä lisää Valden kavereita tulemasta kylään. Sotiminen jatkui ja jatkui. Vihreitä miehiäkin oli kuullemma nähty sotimassa. Valdea nauratti, ja hän sanoi saman mitä hänelle oli aikanaan UFO-instituutissakin sanottu: ”Ei ole mitään vihreitä miehiä!”

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Aseet ovat paha, mutta sotilaskouluttajat ovat hyvä?

13 tiistai Tam 2015

Posted by Jouni Martikainen in eurooppapolitiikka, markkinatalous, politiikka, turvallisuuspolitiikka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

eurooppapolitiikka, markkinatalous, politiikka, turvallisuuspolitiikka

Suomi kaavailee lähettävänsä muutaman kymmenen sotilaskouluttajaa Irakin alueen kurdijoukoille. Jalkaväen kouluttajiksi, sanaili puolustusministerimme. Eli suomalaisia sotilaita on lähdössä neuvomaan ”ei valtiollisen” ryhmittymän taistelijoita tehokkaammiksi tappajiksi. Ihan jees minun puolestani, ei siinä mitään. Jos kerta kurdeja vastaan tällä hetkellä taistelevan vastapuolen johto on sanaillut ohjeeksi tappaa kaikkia länsimaalaisia vauvasta vaariin, niin ihan hyvä vaan jos Suomikin kantaa kortensa kekoon niitä vastaan. Emmehän ole enää lääkäri, vaan tuomari muiden länsimaiden joukossa.

Mielenkiintoisen kaksinaismoralistiseksi tilanteen tekee Suomen suhtautuminen asevientiin. Olisi täysin vallitsevien nykylinjausten vastaista sallia myytäväksi käypään hintaan aseita samoille joukoille, joita on kuitenkin täysin ok kouluttaa Suomen veronmaksajien rahoilla käyttämään muualta ostettuja aseita. Vieläpä niin, että suomalaisia sotilaita joutuu samalla konfliktialueen vaaroille alttiiksi.

Aseviennin osalta Suomi ei olekkaan päivittänyt käytäntöjään ”yhdessä lännen puolesta” -linjauksen mukaiseksi, vaan jatkaa Paasikiven-Kekkosen puolueettomuspolitiikkaansa. Aseita ei myydä konfliktialueille, vaikka miten oltaisiin samalla puolella.

Afganistanin osalta pelleily oli sillä tasolla, että kun Suomessa sulattoon menossa olleita poistorynkkyjä olisi kaivattu hallituksen joukoille, niin mieluimin ne hävitettiin. Aseiden tuhoaminenkaan ei muuten ole ihan ilmaista.

Sitten kuitenkin lähetettiin suomalaisia sotilaskouluttajia opettamaan sotimista niille samoille joukoille, joille ei ollut ok toimittaa Suomesta aseita. Juuri niin, kaikki suomalaiset sotilaat Afganistanissakaan eivät ole olleet ns. rauhaturvaajia, vaan osa on ollut sotilaskouluttajia paikallisille afgaanijoukoille.

Koska asekaupan suhteen Suomi ei ole linjassa muiden länsimaiden kanssa, Beretta-konsernin kaavailtiinkin vuodenvaihteen uutisissa ehkä siirtävän Riihimäen Sakon tehtailla tapahtuvan tarkkuuskiväärituotantonsa Italiaan. Silläkö Suomen taloutta saadaan uuteen nousuun, että TRG-kiväärien tuotantolinjan koneet lyödään merikontteihin ja kohti Välimerta?

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Ikuisen rauhan maanosa?

18 perjantai Hei 2014

Posted by Jouni Martikainen in eurooppapolitiikka, jalkapallo, turvallisuuspolitiikka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

eurooppapolitiikka, jalkapallo, turvallisuuspolitiikka

Ehkä Australia ilman Oseaniaa ja Etelämanner voivat lyhyellä tähtäimellä ollakin rauhan maanosia, mutta ei Eurooppa. Parasta aikaa noin vuorokauden automatkan päässä Helsingistä soditaan. Donetskin miljoonakaupunkia ympäristöineen (lukuun ottamatta ainakin lentokenttää) pitävät hallussaan valtioille tyypillisin asein varustautuneet, alueen itsenäiseksi Donetskin Tasavallaksi julistaneet joukot, jotka sotivat virallisen Ukrainan joukkojen kanssa. Separatistien, Ukrainan hallituksen joukkojen ja sivullisten yhteenlaskettu kuolonuhrien määrä on tätä kirjoitettaessa ilmeisesti jo reilusti nelinumeroinen luku.

Eikä se niin kaukana meistä maantieteellisesti ole:donetsk

Amsterdamiin autokilometrejä kertyisi enemmän:amsterdam

Mutta ei kai Ukrainan itä ole sitä mitä me Euroopalla tarkoitamme? FK Šah’tar Donetsk kyllä valmistautuu Mestarien liigan lohkovaiheeseen. Sillä kun on suora lohkovaihepaikka. Toisin kuin vaikkapa yhdelläkään pohjoismaisella joukkueella…

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Valta versoo kiväärinpiipuista – AINA

21 perjantai Maa 2014

Posted by Jouni Martikainen in kansalaisoikeudet, politiikka, turvallisuuspolitiikka

≈ 5 kommenttia

Avainsanat

kansalaisoikeudet, politiikka, turvallisuuspolitiikka

Mikään ei ole muuttunut eikä muutu. Valitettavasti. Viime kädessä he, joilla on aseiden voima, päättävät. Niin on ollut muinaisesta Mesopotamiasta eilisen Krimille. Miksi näin? Ihminen lajina on sama. Eivätkä nisäkäslajin ominaispiirteet todellakaan muutu ainakaan muutamassa vuosikymmenessä, niin kuin Euroopan ikuisen rauhan utopistit ilmeisesti ehtivät jo kuvitella.

Kumman hiljaa ovat kansainvälisiin tehtäviin keskittyvän palkka-armeijan ehdottelijat olleet viime viikkoina. Toivottavasti ovat hiljaa ainakin muutaman sata vuotta näin alkajaisiksi ihmislajin evoluutiota pax sapiensikseksi odotellessa.

Otsikkoa sivuten Yhdysvaltojen perustuslain kohta ”kansalaisten oikeutta omistaa ja kantaa tuliasetta ei tule loukata” usein tahallaan tai tietämättömyyttään väärinymmäretään Euroopassa. Se ei ole siellä niinkään itsepuolustuspykälänä yksittäisten kansalaisten kättäpidempiin rosmoja vastaan. Se on siellä sen takia, että valta versoo kiväärinpiipuista. Ja kun on haluttu vallan olevan kansalaisilla, on haluttu taata suora kansanvalta äärimmäisiin tilanteisiin.

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Asevelvollisuusarmeija on hyvä vakuutus

10 perjantai Hel 2012

Posted by Jouni Martikainen in politiikka, turvallisuuspolitiikka

≈ 1 kommentti

Avainsanat

politiikka, turvallisuuspolitiikka

Teppo Valtanen (HS Mielipide 9.2.) kysyy mihin Sveitsi tarvitsee asevelvollisuutta, kun siihen ei kerta kohdistu mitään realistista sodan uhkaa. Sveitsin, eikä myöskään Suomen, puolustusvoimien tarpeellisuus ei ole riippuvainen siitä kohdistuuko maahan tämän hetken ympäristössä sodan uhkaa, vaan puolustusvoimat pitää olla mahdollisesti täysin muuttuvaa tilannetta varten. Kuka olisi uskonut 1980-luvulla, että Euroopassa soditaan 1990-luvulla niin kuin entisen Jugoslavian alueella sodittiin? Valitettavasti äärimmäisissä olosuhteissa aseet ja aseisiin turvautujat edelleen ratkaisevat ketkä milläkin alueella ovat vallassa. ETYK-alueella näin kävi viimeksi muutama vuosi sitten Georgian sodassa.

Asevelvollisuusarmeija on kansanvaltainen tapa tuottaa koko valtakunnan alueen puolustamiseen uskottavasti kykenevät puolustusvoimat. Asevelvollisuusarmeijassa aseet ovat viimekädessä tavallisten kansalaisten käsissä heidän puolustaessaan omaa yhteisöään. Lähtökohta poikkeaa suureesti tilanteesta, jossa sotilaallinen turvallisuus on ulkoistettu pois kansalaisten omalta vastuulta palkka-armeijalle.

Vaikka juuri nyt Suomi tai Sveitsi ei olekaan sodan uhan alla, niin riittävän kokoisten puolustusvoimien ylläpitäminen on kuitenkin ehdottomasti kauskantoista viisautta ja se onkin toistaiseksi ymmärretty kummassakin edellä mainituissa maassa toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Mikäli turvallisuuspoliittinen tilanne äkkiä muuttuukin, ei koko valtakunnan aluetta uskottavasti puolustavia puolustusvoimia pystytä luomaan nopeasti pienen palkka-armeijan pohjalta eikä pelkästään pieni palkka-armeija pysty koko maata puolustamaan. Todella pahassa tilanteessa on turha luottaa siihenkään, että muut omia miehiään uhraten meitä puolustaisivat. Kuten jo Augustin Ehrensvärd aikanaan Suomenlinnan kivitauluihin kirjoitti: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.”

(Yllä oleva teksti on Helsingin Sanomiin lähettämäni mielipidekirjoitus, joka on julkaistu lehden paperiversiossa hieman stilisoituna tänään 10.2.2012)

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Viserryksiäni

Minun twiitit

RSS-syötteet:

  • RSS - Artikkelit
  • RSS - Kommentit

Syötä sähköpostiosoitteesi ja paina "seuraa"-painiketta, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse:

Viimeisimmät kommentit

Jouni Martikainen: Viestintävirastolla on pitkä p…
matojamo: Viestintävirastolla on pitkä p…
Jouni Martikainen: Hallitus on ideologiansa …
tähhäh: Hallitus on ideologiansa …
Jouni Martikainen: Hallitus on ideologiansa …
noonez: Hallitus on ideologiansa …
Jouni Martikainen: Postin palvelut yskivät t…
Matti Ojamo: Postin palvelut yskivät t…
Jouni Martikainen: Lomaraha, oma raha – ken…
Jani K.: Lomaraha, oma raha – ken…
Euvostotaivas: EU ampui itseään ja pakolaisia…
Örkki: Kaikki valta on työmarkkinajär…
Jouni Martikainen: Jeesus oli juutalainen
Vesa: Tarina paikallisesta sopimises…
Jouni Martikainen: Tarina paikallisesta sopimises…

Viimeisimmät artikkelit:

  • Jakomainosta kehiin ja ytimeen
  • On parempi mahdollistaa
  • Kaksi kuoppaa perustulossa
  • Turvallisuus ei ole kaikki kaikessa
  • Kaikella on maksajansa
  • Vesiaiheesta täysin aiheetta
  • Kehät ja Välit auki!
  • Paha kuntapoliitikko on hyvä kuntapoliitikko
  • Halla-aho on suosikkina PS:n puheenjohtajaksi
  • Äänestä häntä kunnan vaaleissa!
  • Kulttuurirahojen haaskaamista
  • Normienpurkutalkoita II
  • Luonnon lintulauta
  • Tiedoksi Postille ovikoodimme…
  • Kahdeksan vuotta – eikä suotta
  • Loppuihan se pinna Viestintävirastollakin
  • Sharpe 1,95
  • Ilmainen matalapalkkatuki
  • Protektionismi on aina haitallista
  • Kolmen tähden piirakka
  • Ehdottomassa uskossa ei ole mitään vikaa
  • Brexit ei ollut pörssimaailmanloppu
  • Body count
  • DHL – posti -käännöskone
  • Brexit ja varsijousi
  • FIexit-kansanäänestyskeskustelu tulee
  • Ostoja
  • Kyllä CIA osaa!
  • Viestintävirastolla on pitkä pinna Postin suhteen
  • Tuntematon mies soitti
  • Terrorismi on kärpäsenkakkaa…
  • Pilkotaan Helsinki
  • Romuauton hylkääminen on hölmöyttä
  • HIFIstä: Saako placebolla parantua?
  • Missä Lapin kalanjalostustehtaat?
  • Tämän blogin vuosi 2015
  • Jokohan kesäkukkakausi on ohi?
  • Tasan ei mene nallekarkit
  • Massamurhaaja jää Suomeen 100 % varmuudella
  • Normienpurkutalkoita
  • Haluatko vaarantaa toiminnallasi jonkun odottavan äidin onnea?
  • Miten auttaa Ranskan kansaa?
  • Postilakko pelaa Postia paitsioon
  • Järeiden pyssykaappien pakolle tuli lopulta siirtymäaika
  • Avoin kirje Postille ja viidelle päätoimittajalle
  • Ylilaatu miellyttää
  • Postin palvelut yskivät tänäänkin
  • Veronmaksajat maksavat hölmöilyt hankinnoissa
  • Lomaraha, oma raha – kenelle on, kenelle ei
  • Alisuoritukseen johtaminen

Kategoriat

Kuukausittainen arkisto:

Pidä blogia WordPress.comissa.

loading Peruuta
Viestiä ei lähetetty - tarkista sähköpostiosoitteesi!
Sähköpostivarmistus epäonnistui. Yritä uudelleen.
Valitettavasti blogisi artikkeleita ei voida jakaa sähköpostin välityksellä.
Peruuta

 
Ladataan kommentteja...
Kommentti
    ×