• Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa
  • Blogisti: Jouni Martikainen
  • Blogin etusivu
  • Valokuvia

Jouni Martikaisen blogi

~ Hämmästelyä ja kummastelua jo vuodesta 2011

Jouni Martikaisen blogi

Tag Archives: kansalaisoikeudet

Kaksi kuoppaa perustulossa

03 lauantai Hel 2018

Posted by Jouni Martikainen in kansalaisoikeudet, politiikka, työvoimapolitiikka, verotus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

kansalaisoikeudet, politiikka, työvoimapolitiikka, verotus

#perustulo

Perustulon kuoppien määrä ei rajoitu kahteen, mutta kuvaan niistä kahta.

Ville 18 v. asuu läheisen Prisman hevi-vastaavana työskentelevän äitinsä kanssa kahden. Ville oli ammatillisessa koulutuksessa datanomiksi, mutta jätti koulun nyt kesken. Kouluun piti mennä niin jumalattoman aikaisin, ja parhaat pelisessiot verkossa ovat tarjolla yösydämellä, joten miksi stressata? Sinällään pieni, mutta äidin ruokaa syöden ja äidin asunnossa asuen ihan riittävä 600 €/kk perustulo napsahtaa tilille joka tapauksessa. Villen äiti ei yhtään tykkää siitä, että Ville jätti koulun kesken ja vain pelaa yöt. Mutta minkäs teet. Ei sitä nyt ainoaa poikaansa raaski kadullekaan ajaa.

Arja 55 v. on onnistunut säästämään vuosikymmenten mittaan yhteensä muutaman kymppitonnin ja peri nyt isänsä kuollessa puolet lapsuudenkodistaan, vahasta rintamamiestalosta Oulun Karjasillan kaupunginosasta. Perikunta myi talon ja yhteensä ylimääräistä olisi nyt kasassa 120.000 €. Eläkeikään olisi 10 vuotta, mutta työ tuntuu jo nyt kiviriipalta. Pelkkää pääomaa syöden rahaa olisi nyt tonni kuussa eläkeikään asti, mutta ei Arja sillä haluaisi kituuttaa, kun asuminenkin maksaa. Mutta jos siihen kerta saa lisäksi 600 €/kk perustuloa, niin toimeentulohan on jo ihan kohtuullinen varhaiseläköitymiseen. Pääomatulot vielä siihen päälle, tai voihan niitä säästää vaikka sitten varsinaisten eläkevuosien aikana käytettäväksi.

Siksi #matalapalkkatuki tai negatiivinen ANSIOtuloverotus.

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Turvallisuus ei ole kaikki kaikessa

27 sunnuntai Elo 2017

Posted by Jouni Martikainen in kansalaisoikeudet, politiikka, turvallisuus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

kansalaisoikeudet, politiikka, turvallisuus

Kun minä olin pieni poika, niin Suomessa oli puhelinsalaisuus. Mitä se oli: kenelläkään ei ollut laillista oikeutta missään olosuhteissa kuunnella tai nauhoittaa toisten puheluita. Siis ei edes poliisilla. Ei edes oikeuden luvalla, vaikka poliisilla olisi ollut varma tieto siitä, että Liisa ja Kalle aikovat sopia viikon päästä tiistaina puhelimella milloin tekevät rötöksiä ja murhia. Oikeudella ei ollut lupa moisen syyn takia sallia puhelinkeskustelun kuuntelemista. Puhelinsalaisuus oli lainsäädännössä määritetty ehdottomaksi.

Ei puhelinkuuntelu maailmalla tuntemantonta ollut. Kommunismia tavoittelevissa maissa viranomaiset harrastivat sitä paljon ja hartaasti. Olihan tärkeää päästä selville yhteiskuntajärjestelmän todellisten ja oletettujen vihollisten verkostoista ja keskustelunaiheista. Puhelinkuuntelu oli tuttu teema myös amerikkalaisista elokuvista. Siellä toki heräteltiin tuomarit vaikka yöllä myöntämään lupia siihen. Mutta ei Suomessa. Suomessa kansalaisilla oli ehdoton puhelinsalaisuus.

Ei ole enää. Vähänkään vakavammasta rikoksesta jo valmistelun epäily mahdollistaa sen, että poliisi voi hakea oikeuden luvan epäillyn tietoliikenteen seuraamiseen. Siis tietoliikenteen. Puhelujen ja dataliikenteen. Vakavasta rikoksesta, tai sellaisen valmistelusta epäiltävien tietoliikenteen seuranta siis onnistuu nykylainsäädännöllä. Samalla tulee tietysti seurattua myös epäillyn kanssa yhteyksissä olevien viestintää.

Monessa muussa maassa ei ole niin nuukaa, vaan viranomaiset voivat seurata kansalaisten tietoliikennettä vapaammin. Suomeenkin on esitetty vapaampia säännöksiä. Perusteluina on esitetty esimerkiksi sitä, että kyllä monessa muussakin maassa tietoliikenteen seuranta on vapaampaa. Aivan loistava perustelu. Miten nöyryyttävää onkaan, että Suomessa kansalaisilla on parempi tietoturva oman tietoliikenteensä suhteen, kuin monessa muussa maassa.

On myös perusteltu, että kansalaisten muut oikeudet eivät saa olla ensisijaisia, jos sillä voidaan säästää ihmishenkiä. Kuulostaa hienolta periaatteelta, eikö vaan? Laajempia tietoliikenteen seurantaoikeuksia perustellaan terrorismin torjunnalla. Jos olen oikeassa käsityksessä, niin Suomessa on kuollut terroristisen teon uhrina toisen maailmansodan jälkeen kaksi ihmistä. Molemmat ovat liikaa.

Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuonna 2015 vajaat 1 700 henkeä. Siis yhdessä vuodessa. Alkoholilain viereillä oleva uudistushanke aiheuttaisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan alkoholiperäisiä kuolemia Suomessa noin 150 lisää joka vuosi. Voivatko kansalaisten muut oikeudet olla ensisijaisia, jos sillä voidaan säästää ihmishenkiä?

Vaatekaapissani ja välillä päällänikin on ollut puolenkymmentä vuotta T-paita, jossa lukee: 1984? Orwell oli optimisti

Jahka löydän sen taas, niin puen päälleni.

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Äänestä häntä kunnan vaaleissa!

26 sunnuntai Maa 2017

Posted by Jouni Martikainen in kansalaisoikeudet, politiikka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

kansalaisoikeudet, politiikka

#vaalit2017 Fingerporissa olisi tämän otsikon alla kolme eri häntää, joista yhtä voisi äänestää Fingerporin kunnassa jäjestettävässä vaalissa vuoden hännäksi. Suomessa ajankohtaista on kohta valita valtuustoihin oman häntänsä nostajat. Vaikka käytinkin aasinsiltaa, toivottavasti valtuustoihin ei valita aaseja. Siksi aioinkin kertoa, ketä on syytä äänestää.

1. Äänestä häntä, joka on kuntasi parhaassa puolueessa

Ai miksi? Yksittäisen ehdokkaan numerohan siihen äänestyslappuun kirjoitetaan.

Koska Suomessa on käytössä D’Hondtin menetelmä vaalijärjestelmänä. D’Hondtin menetelmä on suhteellisen listavaalin vaalijärjestelmä, jossa yksittäiselle ehdokkaalle annettu ääni hyödyttää kaikkia puolueen ehdokkaita samassa kunnassa.

Itse asiassa jokainen annettu ääni hyödyttää kaikkia saman listan muitakin ehdokkaita, kuin ehdokkaan puolueen, jos kyseinen puolue on vaaliliitossa. Ja joissain tapauksisa ehdokaslista voi toki olla koottu muutenkin kuin puolueperustaisesti.

Ylivoimaisen suurin osa vaalilistoista on kuitenkin yhden puolueen listoja. Mutta mikäli kyseessä on vaalilitto tai muuten kuin puolueperustaisesti koottu lista, äänestäjän on toki syytä painotetusti hoksata oman äänen jollekin listan ehdokkaalle hyödyttävän kaikkia sillä listalla olevia ehdokkaita.

Vaalijärjestelmämatematiikan lisäksi toinen puolueen olennaisuutta korostava tekijä ovat valtuustotyön käytännön järjestelyt. Valtuustotyö on joukkuepeliä, jossa valtuustoryhmillä voi olla ryhmäkurikäytäntö, ja ryhmän enemmistön kanta on silloin olennainen ratkaisuissa. Vaikka virallista ryhmäkuria ei olisikaan käytössä, niin ryhmissä yleensä ainakin keskustellaan mahdollisesta yhtenäisestä linjasta kulloinkin ratkaistavaksi tulevissa asioissa.

2. Äänestä parhaan puolueen listalta häntä, joka on sen listan kyvykkäin, viisain ja oikeamielisin

Ai miksi? Eikö valtuuston pitäisi olla kunta pienoiskoossa, eikä mikään eliitin temmellyskenttä?

Koska vain kyvykäs saa ryhmässään ja ehkä jopa laajemminkin ajatuksiaan läpi ja vain viisas sekä oikeamielinen osaa arvioida eteen tuleville asioille useimmiten parhaan vaihtoehdon. Lisäksi saatu henkilökohtainen äänimäärä vaikuttaa usein siihen, miten painoarvokkaisiin tehtäviin valtuutettu pääsee vaalien jälkeen tapahtuvassa vakanssien jaossa.

Jos olet kahden vaiheilla parin ehdokkaan välillä, niin silloin voit heidän välisessä valinnassasi painottaa vaikka hyvää tietämystä itselle tärkeästä kulmakunnasta ja/tai viiteryhmästä. Vaikka kaikki ovat jostain kotoisin, nyt valitaan kuitenkin KUNNAN- tai KAUPUNGINvaltuutettuja, EI esimerkiksi kylä- tai kaupunginosavaltuutettuja.

3. Äänestä häntä

Kun olet ensin valinnut mielestäsi parhaan puolueen ja sen jälkeen sen puolueen ehdokkaista parhaan kunnassasi, äänestä häntä ihan konkreettisesti käymällä kirjoittamassa hänen numeronsa äänestyslippuun.

Paraskaan puolue ei välttämättä tunnu kovin hyvältä, ja tuskin sen puolueen paraskaan ehdokas täydelliseltä, mutta äänestä häntä silti.

Kannattaa äänestää jo ennakkoon heti kun mahdollista. Silloin asia on jo hoidettu, eikä äänestäminen voi enää unohtua tai jäädä muuten hoitamatta. Kuntavaalien ennakkoäänestys Suomessa on 29.3.-4.4.2017.  Mutta jos äänestäminen jää jostakin syystä hoitamatta ennakkoon, niin varsinaisena vaalipäivänä 9.4.2017 asian ennättää kyllä vielä hoitaa.

Äänestämisen ongelmatilanteita ja toimintaohjeita niihin

 

  • Superhyvä ehdokas puolueessa, joka ei ole mielestäsi paras puolue kunnassasi

Älä äänestä häntä. Antamasi ääni hyödyttää kaikkia sen puolueen ehdokkaita kunnassasi. Voi olla ettei ehdokastasi valita lainkaan, mutta äänesi voi olla juuri ratkaiseva sille, että viimeinen läpipäässyt kyseisen puolueen listalta tulee valituksi ja yksi mielestäsi parhaan puolueen ehdokas voi vastaavasti jäädä valitsematta.

Vaikka se superhyvä ehdokas tulisikin valituksi, hänen mahdollisutensa toimia superhyvin ovat olemattomat, jos puolueen linja on huono ja muut sen puolueen edustajat ovat eri mieltä hänen kanssaan.

Äänestä mielestäsi parhaan puolueen mielestäsi parasta ehdokasta kunnassasi.

  • Epäusko mahdollisuuteen vaikuttaa äänestämällä tai ajatus kaikista puolueista ja ehdokkaista huonoina

Äänestä silti. Jos et äänestä, kaikista huonoimman puolueen kaikista huonoin ehdokas tulee todennäköisemmin valituksi. Huonointa mahdollista parempaa äänestämällä edistät paremmuutta sanoisi mattinykänen.

Äänestä mielestäsi parhaan puolueen mielestäsi parasta ehdokasta kunnassasi.

  • Parhaan puolueen paras ehdokas on väärää sukupuolta, väärän ikäinen tai jotain muuta mielestäsi väärää

Äänestä häntä silti. Jos hän on parhaasta puolueesta, ja sen listan kyvykkäin, viisain ja oikeamielisin, niin on oikein äänestää häntä. Ellet äänestä häntä harjoitat sukupuolirasismia, ikärasismia tai jotain muuta rasismia.

Sano ei rasismille, ja äänestä mielestäsi parhaan puolueen mielestäsi parasta ehdokasta kunnassasi.

(Tämä blogikirjoitus on mukaelma ennen viime eduskuntavaaleja julkaisemastani Äänestä häntä! -blogipostauksestani.)

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Body count

26 tiistai Hei 2016

Posted by Jouni Martikainen in kansalaisoikeudet, politiikka, pyssyt, turvallisuus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

kansalaisoikeudet, politiikka, pyssyt, turvallisuus

Tässä viimeisimmän kahden viikon ajalta länsimaissa tehdyt massamurhat, murhattujen määrä ja tekoväline. Mukana yli viiden murhan iskut:

14.7.2016 Nizza, 84 murhattua. Tekoväline: kuorma-auto.

22.7.2016 München, 9 murhattua. Tekoväline: luvaton pistooli.

26.7.2016 Sagamihara, 19 murhattua. Tekoväline: veitsi.

Mitä tästä opimme? Jos mielikuvitusta omaava ihminen pohtii, miten saisi aikaan paljon ruumiita, niin keino kyllä löytyy. Huomionarvoisena asiana: millään rivillä ei ole mainintaa luvallisesta ampuma-aseesta.

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

FIexit-kansanäänestyskeskustelu tulee

25 lauantai Kes 2016

Posted by Jouni Martikainen in eurooppapolitiikka, kansalaisoikeudet, politiikka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

eurooppapolitiikka, kansalaisoikeudet, politiikka

Tai onhan se jo tullut. Päämisteri Juha Sipilä totesi eilen, ettei Suomeen tule kansanäänestystä EU-erosta. Mutta viimeistään ensi vuonna näyttävät todennäköisesti joutuvan aiheesta vielä eduskunnassa keskustelemaan:

fiexit

Kansalaisaloite.fi:n palveluun näyttää neljässä päivässä ja yhdessä varhaisaamussa kertyneen jo reilut 8.000 kyseistä kansanäänestystä kansalaisaloitteen kautta vaatinutta. Kun allekirjoitusten keräysaikaa on jäljellä liki kuusi kuukautta, vaikuttaa 50.000 allekirjoituksen rajan täyttyminen todennäköiseltä. Sehän ei toki tarkoita sitä, että kansanäänestys silloin tulisi järjestettäväksi. Mutta vähintään valiokuntakäsittelyyn eduskunnassa asia siinä tapauksessa jälleen tulisi, ja sitä kautta poliittiseen keskusteluun.

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Viestintävirastolla on pitkä pinna Postin suhteen

27 lauantai Hel 2016

Posted by Jouni Martikainen in kansalaisoikeudet, Malmi, posti

≈ 2 kommenttia

Avainsanat

kansalaisoikeudet, Malmi, posti

Syksyn päälle posti tuli useampaan otteeseen kovasti paljon heikosti tähän osoitteeseen, jossa tätäkin blogipostausta näpyttelen. Reklamoin asiasta muutamaan otteeseen Postille ja pari kertaa avauduin asiasta myös täällä blogissa:

Postia ikävä II

ja

Avoin kirje Postille ja viidelle päätoimittajalle

Postilain toteutumista valvoo Viestintävirasto. Laitoin silloin joutessani urputusta Postin toiminnasta myös sinne. Postilain §17:n mukaanhan: ”Yleispalveluun kuuluvat kirjelähetykset on keräiltävä ja jaettava vähintään kerran päivässä viitenä arkipäivänä viikossa, arkipyhiä lukuun ottamatta. ”

Maanantaina sain Viestintäviraston vastauksen yhteydenottooni. Vastauksen perään olin jo kysellytkin. Ei ole helppoa Viestintävirastossakaan. Kuluttajansuojaryhmän päällikö oli näpytellyt vastauksen lähtemään henkilökohtaisesta sähköpostistaan klo 19.34.

Vastauksessa viitataan Viestintäviraston nettisivujen tiedotteeseen:

Viestintävirasto valvoo yleispalvelukirjeiden jakelua edelleen tehostetusti

Sieltä lötyy edelleen linkki:

Viestintäviraston toinen päätös yleispalvelukirjeiden jakelun toteutumisesta

Kyseisessä 2.2.2016 julkaistussa päätöksessä todetaan: ”Posti Oy on rikkonut postilakiin perustuvaa velvoitettaan jakaa yleispalveluun kuuluvat postilähetykset vähintään kerran päivässä viitenä arkipäivänä viikossa.”

Veikeää on, että sama todetaan myös Viestintäviraston 12.6.2014 julkaistussa päätöksessä: ”Itella Posti Oy on rikkonut postilaissa asetettua velvoitetta jakaa yleispalveluun kuuluvat postilähetykset vähintään kerran päivässä viitenä arkipäivänä viikossa.”

Niin pitkä pinna, niin pitkä pinna, on Viestintävirastolla Postin suhteen.

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Tuntematon mies soitti

19 perjantai Hel 2016

Posted by Jouni Martikainen in eurooppapolitiikka, kansalaisoikeudet, markkinatalous, sijoittaminen, turvallisuus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

eurooppapolitiikka, kansalaisoikeudet, markkinatalous, sijoittaminen, turvallisuus

Kertoi olevansa Danske Bankista. Olisi halunnut tietää asioita minusta, ja ilmeisesti tuttavuuksistani ja niin poispäin. En kertonut. Jos minulle tuntematon henkilö soittaa minulle tuntemattomasta numerosta, ja hän on sitä mieltä, että minun pitäisi avata hänelle yksityisyyteni, ”koska meillä on velvollisuus tuntea asiakkaamme”, niin ei hyvää päivää.

Koko ”asiakkaan tuntemiseen velvoittava” -lainsäädöntö pankeille on ihan hölmö. Toki harva se päivä sähköpostiin tupsahtaa ”tropiikin diktaattorien sukulaisten” selityksiä siitä, miten heillä olis muutama miljoona taalaa tarvis siirtää turvaan, ja että saisin kunnon provikan, kun vaan aluksi lähettäisin sinne luottokorttitietoni käytännön järjestelyjä varten, niin siitä huolimatta en heitä varsinaisesti tunne. Sitä paitsi eiväthän he sellaisia edes ole noin 99,9999999999999999999% varmuudella. Ja mistä ihmeestä olisin voinut olla varma siitäkään, että äskeinen soittaja oli oikeasti Danske Bankista?

Jos taas joku näitä ”ulkomaisia poliittisesti vaikusvaltaisia henkilöitä” oikeasti tuntee, ja aikoo autella varaisiirroissa Danske Bankin säästötilinsä kautta, niin näinköhän hän auliisti nämä kytköksensä selittää pankin niistä lain velvoittamana etukäteen kysyessä?

Vaikka toki oikeasti olen kohtuullisen vakuuttunut siitä, että soittaja oli oikeasti Danskesta, niin periaatteesta tuollaisiin soitot ”olen se ja se, kerro minulle nämä ja nämä asiat itsestäsi ja elämästäsi” ovat niin pyllystä, että hoidan vakuutteluni Danskelle tavikseudestani muulla tavoin, kuin tuollaiseen puheluun.

Ensi vuonna hommaan tulee vielä lisää vaikeusastetta, kun ”kotimaan politiikassa vaikutusvaltaiset henkilötuttavuudet” kuulemma pitää tilittää pankeille. Haloo. Ihanko totta meinaavat, että mahdollisten rötösherrojen mahdolliset taloussuhmuroinnit tulisivat näillä kyselyillä torpatuiksi? Nämä on vissiin niitä normienpurkutalkoita?

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Terrorismi on kärpäsenkakkaa…

07 sunnuntai Hel 2016

Posted by Jouni Martikainen in eurooppapolitiikka, kansalaisoikeudet, politiikka, turvallisuus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

eurooppapolitiikka, kansalaisoikeudet, politiikka, turvallisuus

…kuolemanuhka-asiana EU-maissa.

Monet pitävät terrorismia meille merkittävänä uhkana, ja että etenkin iskut Euroopassa vuoden 2015 osoittavat sen. Mutta onko näin?  Wikipedian Terrorism_in_the_European_Union -artikkeli listaa vuodelle 2015 kolme EU:ssa tapahtunutta terrori-iskua, joissa on ollut kuolonuhreja. Kuolonuhreja oli yhteensä 160, joista 10 oli iskujen tekijöitä, jotka ovat kuolleet iskuihin liittyen.

EU:n 28:n jäsenmaan yhteenlaskettu väkiluku vuonna 2012 on ollut n. 508.000.000. Samana vuonna liikenneonnettomuuksissa kuoli 6,28 henkilöä 100.000 asukasta kohti, eli noin 31.900 ihmistä. Jos oletetaan liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrän pysyneen jotakuinkin ennallaan, niin kolmessa vuoden 2015 terrori-iskussa EU-alueella kuoli siis noin 0,5 % siitä henkilömäärästä, mikä kuolee EU-alueen liikenneonnettomuuksissa vuosittain.

Eli jos liikenneturvallisuutta saataisiin parannettua 0,5 %, niin ihmishenkiä säästyisi vuosittain yhtä paljon, kuin mitä ihmisiä kuoli vuoden 2015 terrori-iskuissa.

Vuonna 2012 EU:ssa kuoli ”alcoholic abuse”en 2,9 henkilöä 100.000 kohti, eli noin 14.700 ihmistä. Tähän EU-tilastoluvun määrittämiseen liittyen on huomionarvoista, että Suomelle kyseinen tilasto antaa luvuksi 3,69 ”alcoholic abuse” -kuolemaa 100.000 asukasta kohden, joka tarkoittaa koko Suomen väestöä kohden ”vain” noin 200 kuolemaa, kun taas Tilastokeskus antaa vuoden 2012 osalta Suomessa kuolinsyylle ”Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys” noin 10-kertaisen lukeman: 1960.

Eli Eurostatin ”alcolic abuse” -kuolleisuus mittaa mitä ilmeisimmin jotain pientä osajoukkoa ”Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys” -kuolinsyyryhmästä. Mutta jos lasketaan vain Eurostatin ”alcolic abuse” -kuolleisuudenkin ja vuoden 2015 terrori-iskuissa kuolleiden välinen suhdeluku, niin terroiskuissa kuoli vain noin 1,1 % ”alcohol abuse”n vuosikuolleisuudesta.

Eli jos ”alcohol abuse”-kuolemia saataisiin vähennettyä 1,1 %, niin ihmishenkiä säästyisi vuosittain yhtä paljon, kuin mitä ihmisiä kuoli vuoden 2015 terrori-iskuissa. Mikäli ”alcohol abuse”en kuolemisen ja ”Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys” -kuolinsyyn suhdeluku Euroopassa toisiinsa nähden on samaa luokkaa kuin Suomessa, niin vain noin 0,1 % vähennyksen aikaansaaminen niihin kuolemiin säästäisi ihmishenkiä vuosittain yhtä paljon, kuin mitä ihmisiä kuoli vuoden 2015 terrori-iskuissa.

Loppujen lopuksi ihmisten kuolleisuus eri kuolinsyihin on joka tapauksessa noin 100 %, enkä ole missään tapauksessa esittämässä EU-tason kieltolakia tai yleistä 70 km/h kattonopeutta. Mutta mitään tolkkua ei ole myöskään panikoida tavallisia kansalaisia haittaavia säädösuudistuksia terrorismin torjunnan nimissä.

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Massamurhaaja jää Suomeen 100 % varmuudella

11 perjantai Jou 2015

Posted by Jouni Martikainen in kansalaisoikeudet, politiikka, turvallisuus, ulkopolitiikka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

kansalaisoikeudet, politiikka, turvallisuus, ulkopolitiikka

Epäilevät irakilasveljeksiä 11 ihmisen murhaamisesta. Mikäli heidät siihen syylliseksi todetaan, se tarkoittaa, että silloin he saavat varmuudella jäädä Suomeen. Irakissa kun on tapana tuomita hallituksen sotilaiden massamurhaajat kuolemaan, ja jopa toimeenpanna tuomiot. Suomi taas ei luovuta tai karkota sellaisia henkilöitä, jotka ovat kohdemaassa vaarassa joutua kuolemantuomituiksi. Eli sellaisista maista Suomeen tulevat massamurhaajat saavat henkikultansa turvaan tulemalla Suomen huomaan.

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Järeiden pyssykaappien pakolle tuli lopulta siirtymäaika

11 keskiviikko Mar 2015

Posted by Jouni Martikainen in kansalaisoikeudet, politiikka, pyssyt

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

kansalaisoikeudet, politiikka, pyssyt

Eduskunta päätti eilen muuttaa lakia, joka olisi muutoin tehnyt kymmenistä tuhansista pyssyjen omistajista lainrikkojia 1.12.2015. Tässä blogissa oli alkusyksystä tuosta nyt korjatusta aiemmasta lainsäädäntövirheestä artikkeli: Kymmeniätuhansia lainrikkojia Suomeen joulukuussa? Pian sen julkaisemisen jälkeen tuli ensitieto siitä, että lakia tultaisiin korjaamaan, ja julkaisin siitä tiedon seuravassa postauksessa: Ampuma-aselain siirtymäaikasäännöksiä korjattanee.

Uuden lakimuutuksen käsittelytiedot ja linkkitykset sen aineistoon löytyvät täältä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2015+19.aspx

Muutos koskee siis yli viiden ampuma-aseen (ml. isoreikäiset ilmakiväärit) omistajia, joille tulee velvoite säilyttää pyssyt asetuksella 163/2002 tarkemmin määritellyssä turvakaapissa. Tiettyjä asetyyppejä määräys on koskenut jo nyt, mutta lainsäädännön soveltamisala laajenee nyt huomattavasti. Eilen päätetyllä lakimuutoksella siirtymäaikaa tulee hankintaan nyt velvoitettaville viisi vuotta.

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)
← Older posts

Viserryksiäni

Minun twiitit

RSS-syötteet:

  • RSS - Artikkelit
  • RSS - Kommentit

Syötä sähköpostiosoitteesi ja paina "seuraa"-painiketta, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse:

Viimeisimmät kommentit

Jouni Martikainen: Viestintävirastolla on pitkä p…
matojamo: Viestintävirastolla on pitkä p…
Jouni Martikainen: Hallitus on ideologiansa …
tähhäh: Hallitus on ideologiansa …
Jouni Martikainen: Hallitus on ideologiansa …
noonez: Hallitus on ideologiansa …
Jouni Martikainen: Postin palvelut yskivät t…
Matti Ojamo: Postin palvelut yskivät t…
Jouni Martikainen: Lomaraha, oma raha – ken…
Jani K.: Lomaraha, oma raha – ken…
Euvostotaivas: EU ampui itseään ja pakolaisia…
Örkki: Kaikki valta on työmarkkinajär…
Jouni Martikainen: Jeesus oli juutalainen
Vesa: Tarina paikallisesta sopimises…
Jouni Martikainen: Tarina paikallisesta sopimises…

Viimeisimmät artikkelit:

  • Kaksi kuoppaa perustulossa
  • Turvallisuus ei ole kaikki kaikessa
  • Kaikella on maksajansa
  • Vesiaiheesta täysin aiheetta
  • Kehät ja Välit auki!
  • Paha kuntapoliitikko on hyvä kuntapoliitikko
  • Halla-aho on suosikkina PS:n puheenjohtajaksi
  • Äänestä häntä kunnan vaaleissa!
  • Kulttuurirahojen haaskaamista
  • Normienpurkutalkoita II
  • Luonnon lintulauta
  • Tiedoksi Postille ovikoodimme…
  • Kahdeksan vuotta – eikä suotta
  • Loppuihan se pinna Viestintävirastollakin
  • Sharpe 1,95
  • Ilmainen matalapalkkatuki
  • Protektionismi on aina haitallista
  • Kolmen tähden piirakka
  • Ehdottomassa uskossa ei ole mitään vikaa
  • Brexit ei ollut pörssimaailmanloppu
  • Body count
  • DHL – posti -käännöskone
  • Brexit ja varsijousi
  • FIexit-kansanäänestyskeskustelu tulee
  • Ostoja
  • Kyllä CIA osaa!
  • Viestintävirastolla on pitkä pinna Postin suhteen
  • Tuntematon mies soitti
  • Terrorismi on kärpäsenkakkaa…
  • Pilkotaan Helsinki
  • Romuauton hylkääminen on hölmöyttä
  • HIFIstä: Saako placebolla parantua?
  • Missä Lapin kalanjalostustehtaat?
  • Tämän blogin vuosi 2015
  • Jokohan kesäkukkakausi on ohi?
  • Tasan ei mene nallekarkit
  • Massamurhaaja jää Suomeen 100 % varmuudella
  • Normienpurkutalkoita
  • Haluatko vaarantaa toiminnallasi jonkun odottavan äidin onnea?
  • Miten auttaa Ranskan kansaa?
  • Postilakko pelaa Postia paitsioon
  • Järeiden pyssykaappien pakolle tuli lopulta siirtymäaika
  • Avoin kirje Postille ja viidelle päätoimittajalle
  • Ylilaatu miellyttää
  • Postin palvelut yskivät tänäänkin
  • Veronmaksajat maksavat hölmöilyt hankinnoissa
  • Lomaraha, oma raha – kenelle on, kenelle ei
  • Alisuoritukseen johtaminen
  • Postia ikävä II
  • Ampuma-aselain siirtymäaikasäännöksiä korjattanee

Kategoriat

Kuukausittainen arkisto:

Pidä blogia WordPress.comissa.

loading Peruuta
Viestiä ei lähetetty - tarkista sähköpostiosoitteesi!
Sähköpostivarmistus epäonnistui. Yritä uudelleen.
Valitettavasti blogisi artikkeleita ei voida jakaa sähköpostin välityksellä.
Peruuta

 
Ladataan kommentteja...
Kommentti
    ×