Avainsanat
Hallitus on antanut 19.1.2017 esityksen ampuma-aselain muuttamiseksi. Hallitusohjelman sivulla 27 hallituspuolueet ovat linjaneet hallituksen tavoitteeksi: ”sääntelyn nettomääräinen keventäminen ja säädöksille
vaihtoehtoisten ohjauskeinojen käytön lisääminen. Tavoitteena on turhan sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen.”
Ampuma-aselain muutosesityksessä ensimmäinen varsinainen asiakohta ”ehdotuksen pääasiallisessa sisällössä” on: ”Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ase-elinkeinonharjoittajalle velvollisuus ilmoittaa maahantuomansa, siirtämänsä, hankkimansa, valmistamansa tai muuntamansa ampuma-aseen ja aseen osan yksilöintitiedot poliisin asetietojärjestelmään. Ilmoitusvelvollisuus koskisi myös ase-elinkeinonharjoittajalla säilytettävänä tai korjattavana olevia ampuma-aseita ja aseen osia sekä ase-elinkeinonharjoittajan patruunavarastoja. Yksilöintitietojen ilmoittaminen poliisin asetietojärjestelmään korvaisi ase-elinkeinonharjoittajan tiedostonpitovelvoitteen.”
Eli kun tähän saakka aseseppä on kirjannut korjattavaksi tuodun Matti Meikäläisen haulikon omiin papereihinsa tai koneelleen, niin jatkossa hänen pitäisi ilmoittaa poliisille, että ”no nysse Matti Meikäläinen toi sen haulikkonsa lupanumeroltaan 9999/L88888/77 tänne korjatteille.” Ihan selvää normien purkamista ja yrittäjien hallinnollisen taakan keventämistä! Eikö?
On siinä lakiesityksessä sitten sähköistä luvanhakua, niin sanotusta pällitestistä luopuminen ja liikkeestä ostettujen pyssyjen näytillä käyttämisen pääsäntöisesti poistaminen, mutta sokerina pohjalla: ”Asekeräilijän oikeudesta pitää tiedostoa hankkimistaan ampuma-aseista ja aseen osista hallussapitoluvan hakemisen sijasta luovuttaisiin.”
Normien purkua lisäämällä luvanhakuvelvotteita? On tämä Suomen kieli ihmeellinen ja moneen taipuva asiansa osaavan hallinnon käsissä.
EU:sta pukkaa uutta direktiiviä tuliaseita koskien. Ville Ranta piirsi pilakuvan, jossa maahanmuuttokriitikko latkii Pariisin iskun uhrista valuvaa verta. Onneksi ne, jotka haluavat rajoittaa pyssyjen laillista omistamista, eivät niin toki tee. Heti iskujen jälkeen komissiolta tuli kuin apteekin hyllyltä esitys mm. sotilasaseilta näyttävien itselataavan kertatulen (ns. puoliautomaattiset) aseiden kieltämisestä. Selvyyden vuoksi todettakoon, että Pariisissa ei käytetty sellaisia aseita.
Suomen hallitus yrittää saada direktiiviin poikkeaman yllämainittuun direktiiviluonnoksen kohtaan maanpuoluksellisin perustein. Suurimmassa osassa Europpaahan kansalaisia on jo vierotettu aseista siirtymällä käyttämään palkka-armeijoita asevelvollisuusarmeijoiden sijasta.
Sotilasaseiden näköisiä kerta-automaatteja koskeva kielto on kuitenkin vain yksi direktiiviesityksen älyttömyyksistä. Toki maanpuolustusperusteinen poikkeama niille on parempi kuin ei mitään, mutta tärkeää olisi torjua myös muut direktiiviin sisältyvät hölmöydet.
Yksi keskeinen epäkohta direktiivissä on lupien määräaikaistaminen vain viisi vuotta voimassa oleviksi. Paitsi, että määräaikaistaminen on ristiriidassa perustuslain turvaaman omaisuudensuojan kanssa, se muodostaisi Suomeen uuden byrokratiatulvan. Suomen noin 1.600.000 laillisesti luvitetun aseen osalta direktiivin määräys tarkoittasi yli 300.000 aselupapäätöksen vuosittaista käsittelymärää.
Verrattuna nykyiseen noin 60.000 aseluvan vuotuiseen käsittelyyn viranomaisten työmäärä kasvaisi noin viisinkertaiseksi. Tämä olisi täysin päinvastaista normienpurkutalkoiden tavoitteisiin nähden. Suomeen ei kaivata enää yhtään lisää EU:n määräämää byrokratiaa, vaan jo olemassa olevaakin normiviidakkoa pitäisi siivota.