Category Archives: kuntarakenne

Vesiaiheesta täysin aiheetta

07 perjantai Hei 2017

Posted by in kaupunkisuunnittelu, kuntarakenne, Malmi, politiikka, valokuvia

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , ,

Suomi tarvitsee innovaatioita. Mutta ei sellaisia innovaatioita, kuin millaisen Helsingin kaupunki on innovoinut Ylä-Malmin torille: vesiaiheen ilman vettä. Itselleni sana vesiaihe oli pitkään vieras, mutta myöhemmin yksi sellaiseksi tarkoitettu on tullut kovasti paljon tutuksi lähikauppareitiltäni.  Tässä blogipostauksessa on siis agraariyhteiskunnan aikaisin termein ilmaistuna oma lehmä ojassa. Toki muutaman kymmentuhannen muunkin lehmä, joille Ylä-Malmin tori on keskeistä kaupunkitilaa.

Kuvakaappaus Google Mapsistä täydennettynä punaisella Ylä-Malmin torin vesiaiheen sijaintiympyrällä. Kuvassa on linkki Google Mapsin tähän sijaintiin:

vesiaihe

Kahdeksan kuvaa kertonee enemmän kun kahdeksan tuhatta sanaa. Toki yksi niistä kuvista on lehtileike:

5.7.2017:

28.5.2017:

17.3.2017:

19.11.2016:

14.8.2016 (10.8.2016 Koillis-Helsingin Lähitieto -lehti):

15.7.2016:

19.6.2016:

11.6.2016:

Kuvien koruttoman kertoman jäkeen tiivistetään niitä aiempaa historiaa kahteen riviin:

Vuodet 2013-2015:

Alas ollut vedellä täytettynä ja vesisuihkut päällä muutamia viikkoja.

Kuntarakennepoliittinen loppupohdinta:

Mikäli Malmi ei olisi kaupunginosa, vaan oma kaupunkinsa, ei sen keskustorin veistosallas olisi vuosikausia laiminlyötynä kaunistuksesta rumistukseksi.

Pilkotaan Helsinki

22 perjantai Tam 2016

Posted by in kaavoitus, kuntarakenne, liikennesuunnittelu, Malmi, metropolipolitiikka, politiikka, terveyspalvelut, yhdyskuntarakenne

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , ,

SOTEa pukkaa. Tai niin meille ainakin vakuutetaan, että tulossa on. Keskiviikkona valtiovallan edustaja kertoi Helsingin valtuustolle, että jatkossa sitten passaa kutsua SOTE-suunnitelmaan sisältyviä ns. itsehallintoalueita maakunniksi. Vallitsevan maakuntajaon mukaan yksi maakunnista on Uusimaa. Väkiluvultaan se on oikea kaikkien maakuntien äiti verrattuna muihin Suomen maakuntiin. Itse asiassa yksi sen kunnista, Helsinki, on väkiluvultaan suurempi, kuin yksikään muu maakunta.

Niin omien TE-puolen kokemuksieni, kuin tuttavapiiristä kuullun perustellakin, Helsingin SOTE-palvelut ovat toimineet pääsääntöisesti ihan kohtuullisen hyvin asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna. Toisaalta on vähän hassua, että noin 630.000:tta helsinkiläistä edustavat puoli- ja täysammattilaispoliitikot ratkovat kauunginvaltuuston kokouksessa esim. asiaa: ”Tonttien myynti Kiinteistö Oy Helsingin Putkitie 3:lle.”

Mitäs jos jaettaisiin Helsinki inhimillisemmän kokoisiin kuntiin ja samalla nimettäisiin Helsinki yhdeksi maakunnaksi? Helsingistä tulisi Suomen toiseksi suurin maakunta Uudenmaan jälkeen, ja se voisi edelleen hoitaa alueen SOTE-asiat mallikkaaseen tapaansa. HUS:ltä siiryisi sille osia, mutta Uudellemaalle ja Helsingille pilkottukin HUS olisi kyllä molemmissa palasissa aivan riittävän suuret resurssit kummallekin puolelle siirtävä. Tai kai se voisi olla myös palveluntuottaja, jolta molemmat maakunnat ostaisivat palveluita? Yksi osanen vanhasta HUS:sta toimisi niin kuin muuallakin Suomessa on kaavailtu erityistehtäviä viidelle yliopistosairaalalle.

Muita nykyisin kunnilla olevia vastuita varten Helsinki voitaisin jakaa vaikka kymmeneen 50-80.000 asukkaan kuntaan. Maankäytön yleiskaavoitukseen, joukkoliikenteen järjestämiseen jne… ne olisivat pääkaupunkiseudun olosuhteissa liian suppeita palasia, mutta nehän voitaisiin samassa rysäyksessä lykätä erityiselle metropolihallinnolle. Espoota ja Vantaatakaan ei enää ehkä sellaisen luominen niin paljoa pelottaisi, jos ne itse olisivatkin ne suuret kunnat siinä, ja Helsingin maakunnan uudet pikkukunnat kukin paljon pienempia palasia.

En toki kuvittele, että tämänsuuntaista todella otettaisiin mukaan muutenkin nyt kiireiseen SOTE-toteutukseen tai että Helsinki itse itselleen hakisi palasiksi jakoa. 🙂 mutta saa kai sitä parempaa maailmaa visioida?

Pykälillä onneen?

19 perjantai Hei 2013

Posted by in kuntarakenne, politiikka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

,

Kunnilla on tammikuussa julkaistun selvityksen perusteella 535 eri tehtävää. Selvitysaineiston käsittelyn jälkeen uusia tetäviä kunnille lienee tullut noin 30, eli 600 kunnan tehtävää mennee rikki pikapuolin. Jokaista tehtävää kohti on vähintään yksi sitä määrittävä laki. Pääsääntöisesti kunkin tehtävän oikein ja pilkulleen suorittamisessa joutuu huomioimaan pirunmoisen määrän lakeja, asetuksia, viranomaismääräyksiä, kunnan omia sääntöjä jne…

Omalta osaltani yhden pienehkön kunnan vain teknisestä toimesta vastaavana joutuu tunnustamaan, että pykäläviidakossa tekee välillä tiukkaa vain rakennus/kiinteistöalan DI-koulutuksella ja toimialakokemuksella.
Arvoisat kansanedustajat tuntuvat (usein primus motorina EU) uskovan uuden ja aina vain kattavamman lainsäädännön tuottavan aina vain paremman yhteiskunnan. Alemman tason säädöksiä pukkaa vielä siihen päälle kerrannaismäärän. Itse rohkenen epäillä, että säädöstiedostojen teratavumäärän (ml. kuntien tehtävät ja niitä koskevat säädökset) kasvattaminen ei ole yleispätevä ratkaisu kaikkiin yhteiskunnassa jossain mielessä ongelmallisiin seikkoihin.

Kuntienkin takkaa kasvattaa osaltaan se, että kunta-asoiden kokonaisuudesta saadaan vaikeaselkoinen tekemällä kunnan vastuualueet ja niitä koskevat säädökset niin laajoiksi ja moniuloitteiseksi, ettei niitä ole yksittäisen fiksunkaan ( 😉 ei toki koske allekirjoittanutta) viranhaltijan kohtuudella mahdollisuus tarkasti hallita edes toimialoittain.

Kuntien Game of Thornes

15 lauantai Kes 2013

Posted by in kansalaisoikeudet, kuntarakenne, metropolipolitiikka, politiikka, yhdyskuntarakenne

≈ 2 kommenttia

Avainsanat

, , , , ,

Suomen kuntakentässä tilanne vaikuttaa jotakuinkin samalta kuin vajaa viikko sitten Jenkkilän ja Suomen kaupallisten jakelijoiden palveluissa kolmannen kautensa loppuun päässeessä Westerosissa kuningas Robert Baratheonin kuoleman jälkeen. Käynnissä on armoton kamppailu vallasta.

Kamppailu vallasta ei ole tyhjänpäiväinen asia. Valtapolitiikka voi äkikseltään kuulostaa koulupihan kukkulan kuninkaan leikkimiseltä, jossa valta sinällään on tavoitteena, mutta niin Game of Thornesissa kuin kunnissakin kyse on myös (ja kunnissa toivon mukaan enimmäkseen) vallan tuomasta mahdollisuudesta vaikuttaa oman yhteisön asioihin.

Game of Thornesin juonenkulun ”King of the North” -hanke oli irtiottoa kaukaisen Kuninkaansataman kuninkaan vallasta päättää pohjoisen ihmisten elämästä. Pienten kuntien itsenäisyyskamppailuissa on samoja piirteitä. Ajatellaan, että miksi keskuskaupunkilaisten pitäisi saada ratkaista MEIDÄN leikkipuistojemme ja tonttipolitiikkamme asiat.

Kuten Game of Thornesin kuningaskunnissa, toinen näkökulma tilanteeseen on makrotaso. Westerosia uhkaa TALVI. Ja siellä päin TALVI on jotain ihan muuta, kuin pari kuukautta pikkupakkasia ja pittoreski kevyt lumiharso kuusen oksilla. Suomalaista yhteiskuntaa uhkaa KESTÄVYYSVAJE.

Niin Westerosissa kun kuntakentässäkin liittoumia muodostetaan, mutta liittoumiin mukaan lähtevien todelliset tarkoitusperät eivät ole aina täysin selviä ja avoimia. Osa selvittelee liittoumia moneen suuntaan. Osa keskittyy puolustamaan saavutettuja asemia.

Neljäs kausi alkaa ensi talvena. YLE seuraa Game of Thornesin tapahtumia hieman muuta mediaa jäljessä. Kuntien Game of Thornesissa ensijulkaisut menevät varmaan tasaisemmin.

Ylitse matalan aidan

05 tiistai Maa 2013

Posted by in kuntarakenne, metropolipolitiikka, politiikka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, ,

Metropolialueen esiselvityksen loppuraportti ja ehdotukset metropolialueen kuntarakennemuutoksista sekä metropolihallinnon malleista esiteltiin metropolipolitiikan neuvottelukunnassa tänään 5.3.2013. Toinen selvityksessä esitetyistä rakennemalleista pohjautuu ratkaisuun, jossa Kirkkonummi ja Kauniainen liitettäisiin Espooseen, puolet Tuusulasta ja Kerava Vantaaseen sekä Sipoo Helsinkiin.

pksKuvan lähde: Metropolialueen esiselvitys

Ehdotuksessa poliittisesta välttämättömyydestä on tehty hyve, ja haettu hyväksyttävyyttä suurista kaupungeista (ja niiden väestöstä ja niistä valituista poliittisista päättäjistä). Ei Espoosta valituilla päätöksentekijöillä pääsääntöisesti liene mitään sitä vastaan, että pari pienempää kuntaa liitetään Espooseen tai Vantaan edustajilla sitä vastaan, että Suur-Vantaa muodostettaisiin liittämällä siihen alueita Tuusulasta sekä Kerava. Helsinkikin saa Sipoosta oivasti lääniä uusia hyvin toimeen tulevan väen omakotitaloalueita varten.

Näin saadaan näppärästi vältettyä se suuri poliittinen älämölö, joka syntyisi jos Vantaata ja Espoota yritettäisiin liittää Helsinkiin. Jos rima on ollut liian korkealla, mutta yli pitäisi päästä, niin helpointa on laskea rimaa.