Category Archives: kaupunkisuunnittelu

On parempi mahdollistaa

28 sunnuntai Maa 2021

Posted by in kaavoitus, kaupunkisuunnittelu, kuntavaalit, metropolipolitiikka, politiikka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , ,

Tukimies laittoi viestiä Suvilahden skeittiparkkista täällä Helsingissä: ”Kyseinen puisto on todella tärkeä monelle nuorelle. Kaupunki haluaa purkaa kyseisen skeittipuiston vaikka se on ihan todella kovassa käytössä ja siellä järjestetään usein suosittuja tapahtumia. Moni tuttu on myös kritisoinut kaupungin tapaa tyrehdyttää skeittipuiston mukana tullut talkoomeininkiä ja nuorten aloitteellisuutta.”

Iivari Salo taas oli ottanut yhteyttä Hesariin:

Suvilahden skeittiparkissa yhdistyy ainakin kaksi hyvää asiaa. Kaupunkilaisten oma-aloitteisuus ja itselle mieluisa liikunta. Juuri sellaista kaupungin on syytä vaalia. Vaikka Helsingin kaupunki virallisena organisaationa onkin kaupunkilaisten yhteisö, sen tulisi jatkossa olla entistä enemmän kaupunkilaisten sekä epämuodollisen, että yhdistyksiin järjestäytyneen omaehtoisen tekemisen mahdollistaja. Kaupungin itsensäkin rakentamaa liikuntainfraa toki tarvitaan, mutta porukoitten itsensä tuottamaa tulisi arvostaa siihen nähden potenssiin 10. Itse kohonnut vesi pysyy kaivossa kannettua paremmin.

Vesiaiheesta täysin aiheetta

07 perjantai Hei 2017

Posted by in kaupunkisuunnittelu, kuntarakenne, Malmi, politiikka, valokuvia

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , ,

Suomi tarvitsee innovaatioita. Mutta ei sellaisia innovaatioita, kuin millaisen Helsingin kaupunki on innovoinut Ylä-Malmin torille: vesiaiheen ilman vettä. Itselleni sana vesiaihe oli pitkään vieras, mutta myöhemmin yksi sellaiseksi tarkoitettu on tullut kovasti paljon tutuksi lähikauppareitiltäni.  Tässä blogipostauksessa on siis agraariyhteiskunnan aikaisin termein ilmaistuna oma lehmä ojassa. Toki muutaman kymmentuhannen muunkin lehmä, joille Ylä-Malmin tori on keskeistä kaupunkitilaa.

Kuvakaappaus Google Mapsistä täydennettynä punaisella Ylä-Malmin torin vesiaiheen sijaintiympyrällä. Kuvassa on linkki Google Mapsin tähän sijaintiin:

vesiaihe

Kahdeksan kuvaa kertonee enemmän kun kahdeksan tuhatta sanaa. Toki yksi niistä kuvista on lehtileike:

5.7.2017:

28.5.2017:

17.3.2017:

19.11.2016:

14.8.2016 (10.8.2016 Koillis-Helsingin Lähitieto -lehti):

15.7.2016:

19.6.2016:

11.6.2016:

Kuvien koruttoman kertoman jäkeen tiivistetään niitä aiempaa historiaa kahteen riviin:

Vuodet 2013-2015:

Alas ollut vedellä täytettynä ja vesisuihkut päällä muutamia viikkoja.

Kuntarakennepoliittinen loppupohdinta:

Mikäli Malmi ei olisi kaupunginosa, vaan oma kaupunkinsa, ei sen keskustorin veistosallas olisi vuosikausia laiminlyötynä kaunistuksesta rumistukseksi.

Kehät ja Välit auki!

28 sunnuntai Tou 2017

Posted by in kaupunkisuunnittelu, liikennesuunnittelu, politiikka, yhdyskuntarakenne

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , ,

Helsingin kaupungin uusi yleiskaava linjaa kaupungin kasvun pääasiassa Kehä I:n sisäpuolelle. Kehä I:n sisällä kaava mahdollistaa moottoriteiden liikenteenvälityskyvyn pienentämisen ja niiden muuttamisen monin osin kaduiksi, bulevardeiksi. Muutoksen puollustajien mielestä sillä ei ole olennaista liikenteellistä vaikutusta, jos kaupunki ei joka tapauksessa ota katuverkkoonsa liikennettä sisään määräänsä enempää. Sovitaan vaikka niin.

Mutta voitaisiinko samalla sopia myös niin, että Kehät ja niiden väliset moottoritiet liittymäratkaisuineen parannetaan siihen tasoon, ettei niillä ole liikennettä hidastavan tason ruuhkaa tavallisen arkipäivän työmatkaliikenteessä? Pääkaupunkiseudun kasvua käsittelevissä keskusteluissa henkilöautoliikenteeseen nihkeästi suhtautuvat ovat usein argumentoineet ajonouvoliikenteen sujuvoittamisparannuksiin, että ne olisivat hyödyttömiä ruuhkien poistamisessa perustellen sitä sillä, että liikenne kasvaa vastaavasti kuin väylien välityskyky paranee.

Minä taas väitän, että Kehät I, III ja V ja niiden väliset moottoritiet liittymäratkaisuineen on mahdollista rakentaa niin mitoitetuiksi, että nillä ei esiinny olennaista liikenteen hidastumista tavanomaisen arkipäivän liikenteessä, ellei päällä ole onnettomuustilannetta tai muuta vastaavaa häiriötä. Ei liikenettä sen enempää muodostu, kuin mitä on liikkumistarpeita. Eikä Helsingin työssäkäyntialueelle lähivuosikymmeninä paljon yli Suomen nykyisen väkiluvun verran ihmisiä keskity 😉

Eivätkä ne robottiautotkaan ihan huomenna ruuhkissa aikaansa menettävien aikaa pelasta. Rohkenen arvata, että myös vuonna 2030 valtaosa Sipoonlahden moottoritiesillan ylittävistä henkilöautoista pitää sisällään ajotapahtumista vastuullisen kujettajan ja että suurimmassa osassa niiden henkilöautojen rekisteröidyissä haltijatiedoissa on merkintä yksityishenkilöstä.

Kehä I:n sisäpuolen osalta rajattakoon se ruuhkattomaksi sitten vaikka niillä ruuhkamaksuilla. Tämä siis yksityisenä mielipteenäni, kuten kaikki tänne blogiini kirjoittama.

Elämää neukkukuutiossa

17 sunnuntai Tou 2015

Posted by in kaupunkisuunnittelu, Malmi, yhdyskuntarakenne

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, ,

Kaikkihan tietävät, miten hirveää on, jos joutuu asumaan neukkukuutiossa lähiössä. Eli laatikkomaisessa kerrostalossa ruutukaava-alueen ulkopuolella. Havainnollistan asiaa kuvalla: Parvekekuva

Kuvan parvekkeelta on 70 m lähimpään kahvilaan. Siis ihan sellaiseen oikeaan kahvilaan. Pitseriaan 50 m. Se tosin on ihan vaan sellainen tavallinen.

 
Lähimpään varsinaiseen ravintolaan onkin jo 70 m. Sen tyylisuunta on klo 04:ään asti aukioleva. En ole käynyt siellä nykyisen konseptin aikana kertaakaan, mutta jos innostaisi, niin kahdelta iltapäivällä aukeaisi.

 
Ruokaravintolaan onkin jo 250 m, toiseen 270 m. Kumpikaan ei kyllä ole ihan lähellä Michelintähteä, mutta tällainen lähiötavis onkin tyytynyt vähään.

 
Palveluita ei siis tosiaan ole.

Suutari, eläinlääkäriasema, kirkko, fysioterapia, kuntosali, hautaustoimisto, pari etnistä kauppaa, polkupyöräliike, lelukauppa, kiinteistönvälittäjä, pari pesulaa ja jotain muuta pientä on toki vähän lähintä ruokaravintolaa lähempänä.

 
Ja kyllä täällä lähiössä liikenneyhteydetkin ovat onnettomat.

 
Aika paljon tuleekin käytettyä henkilöautoa. Luojan kiitos edes se on täällä kehä I:n ulkopuolisessa lähiöhelvetissä vielä jotenkuten mahdollista. Työmatkaa varten olen pudottautunut autollani kehä I:lle ja siitä edelleen motarille.

 
Lähimmälle bussipysäkille olisikin 120 m ja rautatieaseman lähiliikennelaiturille 400 m. Keskiviikkona käytiin RSO:n konsertissa Musiikkitalossa. Mentiin junalla. Reittioppaan mukainen aika oli 32 min ovelta ovelle julkisilla ja kävellen.

 
Niin – näin ankeat lähtökohdat elämälle voivat olla lähiön neukkukuutiossa. Ehkä tännekin kuitenkin vielä joskus saadaan lisää kaupunkia?

Kehä I:n ruuhkia voidaan helpottaa

29 sunnuntai Jou 2013

Posted by in kaavoitus, kaupunkisuunnittelu, liikennesuunnittelu

≈ 1 kommentti

Avainsanat

, ,

Iltapäivisin töistä tullessa Kehä I:llä kohtaa monesti lohduton näky autojen jonottaessa Lahdenväylälle pääsemistä. Syy siihen näkyy tässä:

keha1

Eli Kehä I:ltä idästä ja lännestä tulevien rampit vedetään yhteen ennen Lahdenväylälle tulemista. Ja jos molemmista suunnista tulee autoja solkenaan, niin kyllähän ahdistaa vetoketjumenetelmistä huolimatta.

Ratkaisu: Kehältä lännestä ja idästä Lahdenväylälle pohjoiseen nousevia autoja ei pakotetakaan yhdelle kaistalle, vaan annetaan niiden jatkaa kahdella.

Etelästä Lahdenväylällä on kolme kaistaa ennen näiden kehältä nousevien ramppien liittymistä siihen. Eli nykyisellään ramppien kiihdytyskaista mukaan luettuna rampin liittymisen jälkeen hetken matkaa neljä kaistaa:

keha1-3Ja sitten kun Porvoonväylä erkanee Lahdenväylästä kaistoja muodostuu taas neljä:keha1-2

Antamalla molemmista suunnista Kehä I:ltä tulevien kaistojen jatkua vapaina ja jatkamalla Lahdenväylän pohjoisen suuntaan kolmikaistaisuutta esim. Kehä III:lle saakka Kehä I:ltä tuloramppien ja Porvoonväylän erkanemisen väli voisi olla koko matkaltaan viisikaistainen.

Väli on noin 1,2-1,3 km, joten sillä välillä kyllä kaikkein oikeanpuolimmaiselle kaistalle Kehä I:ltä idän suunnasta tulevatkin ehtisivät ryhmittyä yhden kaistan yli, jos ovat menossa Lahden suuntaan.

Porvoon suuntaan menossa olevien Kehä I:ltä tulevien ei välttämättä tarvitsisi vaihtaa kaistoja lainkaan. Toki lännestä tulevien olisi pykälien mukaan tilanteen salliessa hakeuduttava oikeanpuolimmaiselle kaistalle.

Voi olla, että tämä parannuskokonaisuus ei olisi Liikenneviraston suunnitteluohjeiden mukainen (en tiedä, en ole tarkistanut), mutta väitän, että se olisi toimiva ja lopettaisi käytännössä täysin Kehä I:n jumit Lahdenväylän suuntaan iltapäivisin.

Aukiot – nuo kaupunkielämän sykkivät sydämet – osa II

10 maanantai syys 2012

Posted by in kaupunkisuunnittelu, Malmi

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

,

Niinpä:Tälle aukiolle on kuvauspaikalta kuvauspaikalle mitattuna 370 m matkaa edellisessä blogi-artikkelissani ”Aukiot – nuo kaupunkielämän sykkivät sydämet” esitellyltä piazzalta.

Mitkä asiat tässä aukiossa (Ylä-Malmin tori) ovat onnistuneet verrattuna siihen edelliseen (Tilketori):

1. Sijainti
2. Sijainti
3. Sijainti

Ylä-Malmin tori on keskeisessä sijainnissa, kun taas Tilketori ei ole. Yllä olevassa kuvassa näkyy mm. yksi paikallisjuna-aseman uloskäynneistä. Hyvä sijainti tuo aukiolle elämää.

4. Ympäriinsä kivijalkaliiketilaa

Em. seikka johtuu osaltaan kohdista 1-3. Toki se on määritetty myös hallinnollisesti.

5. Enemmän puita ja muita viheristutuksia
6. Veistos ja vesiaihe

Vaikka olenkin minimalismin ystäviä, niin aukioissa pelkistettyys ei iske.

7. Sähkön ja veden jakelupisteet

Kohta kuusi parantaa edellytyksiä torikauppaan ja muihin toritapahtumiin. Siitä en ole tietoinen, olisiko torikauppa hallinnollisestikaan sallittua Tilketorilla.

EDIT 12.9.12 Järjestysnumerointia korjattu

Aukiot – nuo kaupunkielämän sykkivät sydämet

10 maanantai syys 2012

Posted by in kaupunkisuunnittelu, Malmi

≈ 8 kommenttia

Avainsanat

,

Tai sitten ei. Toisten ammattiryhmien työn tulosta ei pitäisi varmaankaan arvostella. Rohkenen kuitenkin ihan näin arkkitehtuurin maallikkona olla sitä mieltä, että kiviset aukiot ilman sen kummempaa funktiota eivät ole kivoja ainakaan Suomen olosuhteissa.Kuvassa kalseaakin kalseampi kaupunkisuunnittelun helmi Malmilta. Kivinen kenttä, jolla tuuli vinkuu ja jolla kaupunkikulttuuri kukoistaa korkeintaan ihan laitaan vetäytyneenä terassibissettelynä. Jos omien verojensa kohdentamisesta saisi päättää itsenäisesti, niin en kohdentaisi niitä tällaisen kaupunkitilan rakentamiseen.

Kehätie on kuuma

24 tiistai Huh 2012

Posted by in kaavoitus, kansalaisoikeudet, kaupunkisuunnittelu, politiikka, yhdyskuntarakenne

≈ 4 kommenttia

Avainsanat

, , , ,

Parin viime päivän aikana on tullut taas osallistuttua Osmo Soininvaan blogin keskusteluihin. Viimeksi nostin kommenttejani sieltä tänne blogiin helmikuun lopulla julkista palvelunhankintaa koskevina postauksina.

Välilläkin olen sinne silloin tällöin jotain näpytellyt, kuten esim. viime viikon loppupuolen kommenttini perhesurmakeskusteluun siellä:

”Jouni Martikainen kirjoitti 20.4.2012 kello 8:00:
Sen taas voi sanoa, mistä perhesurmat EIVÄT JOHDU: paljon parjatusta ampuma-aseiden kotisäilytyksestä. Sen verran monimuotoisia surmaamistavat ovat mediatietojen mukaan olleet.
Rauha surmansa saaneiden sieluille ja osanotto omaisille.”

Väärinkäsitysten välttämiseksi toistettakoon tässä vaiheessa mahdollisille uusille blogini lukijoille 28.2.12 päivätyn blogini lause Soininvaaran blogikeskusteluihin osallistumisiini liittyen:  Jos mielipidekyselijä soittaisi, ja tiedustelisi mitä puoluetta aion äänestää seuraavissa vaaleissa, vastaukseni EI OLISI Vihreät.

Tällä kerralla keskustelunaiheena ovat määrärahat Kehä I:n parantamiseksi (Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistaan liittyen).

Aluksi lainaus Osmo Soininvaaran blogista:
“onko järkevää uhrata yli 160 miljoonaa euroa Kehä I:n parantamiseen. Se menee tukkoon joka tapauksessa, mikä ratkeaa sillä, että sen käyttö vähenee.”

Oma kommenttini siihen (Jouni Martikainen kirjoitti 23.4.2012 kello 10:52):

”Tyhmempi voisi kuvitella, että väylät olisi hyvä mitoittaa tarvetta vastaaviksi. Kehien parantamisen hyöty/kustannussuhteet taitavat olla valtakunnan parasta tasoa.

Kehien ruuhkat ohjaavat liikennettä valitsemaan reittejä ruuhka-aikoina mahdollisuuksien mukaan kehien sijasta katuverkon kautta – eivät sen sijasta valitsemaan vihreän utopian mukaisesti joukkoliikennettä. Tai ainakin niin itse on tullut tehtyä.”

Kommenttiani vastaan kirjoittivat Elmo Allén sekä nimimerkki ”typyluoma”. 

Vastaukseni niihin on tätä kirjoittaessani vielä Soininvaaran blogikommenttien hyväksymisjonossa. Kursiivilla olevat ovat lainauksiani typyluoman ja Allénin kommenteista. Linkit johtavat heidän alkuperäisiin viesteihinsä Soininvaaran blogissa.

 Tässä vastaukseni:

tpyyluoma:”Jos autoja tulee jonnekin minne niitä ei haluta, kuten ajamaan asuinalueiden läpi, niin sen voi aina estää. Ei se sen vaikeampaa ole. Liikenne sitten mukautuu tavalla tai toisella, ihmiset liikkuvat eri aikaan, eri kulkuneuvoilla, asuinrakenne muuttuu, yritykset muuttavat sijoittumistaan, jne.”

JM: Kehäteiden yksi keskeinen tehtävä liikenteen sujuvoittamisen lisäksi on ohjata massiiviset liikennevirrat asutuksen kannalta vähemmän häiritsevään kanavaan. Sen luulisi olevan kaikkien etu.

Kehä I:n sisäpuolella on sen verran kaupunkimainen rakenne, että poikittaisyhteyksien totaalinen katkominen ajoneuvoliikenteeltä ei taida onneksi olla realismia. Navigaattorien ruuhkantunnistuksen kehittyminen tulee jatkossa kasvattamaan tätä henkilöautoliikenteen etua: kykyä mukautuvaan reitinvalintaan. Kääntyvät etupyörät kuuluvat jopa katsastusvarusteisiin.

Liikkumisen ajallinen ohjautuminen ruuhkien mukaan varmaan pätee, mutta kaikilla ei ole sitä etuoikeutta. Kiinteiden työaikojen mukaan liikkuvat ja ennen kaikkea hyötyliikenne liikkuvat silloin kun niiden täytyy – eivät silloin kun on rauhallisempaa.

Yritysten ohjautuminen Kehä I:ltä Kehä III:lle taas ei tue yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitetta.

Elmo Allén: ”Siitä vaan sitten Smith-Polvista kaivamaan esiin ja jyräämään loputkin kaupungista moottoriteille.

Autoväylien mitoittaminen tarvetta vastaavaksi on fysikaalinen mahdottomuus Helsingin kokoisessa kaupungissa. Utopiaa on nimenomaan kuvitella, että se oikeasti onnistuisi.”

Elmo Allén: ”Anteeksi, korjaan: dystopiaa. Koska sellaisessa kaupungissa ei kukaan helsinkiläinen haluaisi kyllä asua. Se että sitä joku väittää haluavansa, johtuu vain siitä, että harva pystyy näkemään, minkälaiseen kaupunkirakenteeseen se johtaa.”

JM: Kuvittelin nyt olevan puhe Kehä I:stä. Kehä I:n rakentaminen välityskyvyltään tarpeen mukaiseksi ei ole mahdotonta. Kaupunki, jonka poikittaisliikenne on pystytty hyvin kanavoimaan pois asuinalueiden keskeltä taitaa olla monenkin kaupunkilaisen toive.

Tornitaloja Helsinkiin!

28 maanantai Mar 2011

Posted by in kaavoitus, kaupunkisuunnittelu, korkea rakentaminen, yhdyskuntarakenne

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , ,

Mikä tässä nykyisessä Helsingin keskustan kaupunkisiluetissa on niin pyhää ja täydellistä, että mahdollinen korkea rakentaminen pitää ohjata laidoille, niin kuin Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta on ohjeistamassa? Mielestäni ei mikään, vaan myös kaupungin silhuetin tulee elää ja kasvaa kaupungin mukana. Korkea rakentaminen on taloudellisinta siellä, missä maan hinta on korkeinta, eli keskustassa. Siispä korkean rakentamisen mahdollistaminen nimenomaan keskustaan olisi järkevää.

Huoli yhdyskuntarakenteen hajautumisesta on tekopyhää, ellei tehokasta rakentamista sallita keskustaan ja sen välittömään ympäristöön, jossa sille olisi taloudellinen intressi. Helsinki tarvitsee uusia maamerkkejä jäljiksi omasta ajastamme. Ei kaupunkikuvan pidä jumittua viimevuosituhantiseksi. Korkea rakentaminen ei tarkoita samaa kuin ruma rakentaminen. Päinvastoin – tornitalot tarjoavat loistavia arkkitehtonisia ja maisemallisia mahdollisuuksia myös Helsingille!