• Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa
  • Blogisti: Jouni Martikainen
  • Blogin etusivu
  • Valokuvia

Jouni Martikaisen blogi

~ Hämmästelyä ja kummastelua jo vuodesta 2011

Jouni Martikaisen blogi

Category Archives: kaupunkisuunnittelu

Vesiaiheesta täysin aiheetta

07 perjantai Hei 2017

Posted by Jouni Martikainen in kaupunkisuunnittelu, kuntarakenne, Malmi, politiikka, valokuvia

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

kaupunkisuunnittelu, kuntarakenne, Malmi, politiikka, valokuvia

Suomi tarvitsee innovaatioita. Mutta ei sellaisia innovaatioita, kuin millaisen Helsingin kaupunki on innovoinut Ylä-Malmin torille: vesiaiheen ilman vettä. Itselleni sana vesiaihe oli pitkään vieras, mutta myöhemmin yksi sellaiseksi tarkoitettu on tullut kovasti paljon tutuksi lähikauppareitiltäni.  Tässä blogipostauksessa on siis agraariyhteiskunnan aikaisin termein ilmaistuna oma lehmä ojassa. Toki muutaman kymmentuhannen muunkin lehmä, joille Ylä-Malmin tori on keskeistä kaupunkitilaa.

Kuvakaappaus Google Mapsistä täydennettynä punaisella Ylä-Malmin torin vesiaiheen sijaintiympyrällä. Kuvassa on linkki Google Mapsin tähän sijaintiin:

vesiaihe

Kahdeksan kuvaa kertonee enemmän kun kahdeksan tuhatta sanaa. Toki yksi niistä kuvista on lehtileike:

5.7.2017:

28.5.2017:

17.3.2017:

19.11.2016:

14.8.2016 (10.8.2016 Koillis-Helsingin Lähitieto -lehti):

15.7.2016:

19.6.2016:

11.6.2016:

Kuvien koruttoman kertoman jäkeen tiivistetään niitä aiempaa historiaa kahteen riviin:

Vuodet 2013-2015:

Alas ollut vedellä täytettynä ja vesisuihkut päällä muutamia viikkoja.

Kuntarakennepoliittinen loppupohdinta:

Mikäli Malmi ei olisi kaupunginosa, vaan oma kaupunkinsa, ei sen keskustorin veistosallas olisi vuosikausia laiminlyötynä kaunistuksesta rumistukseksi.

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Kehät ja Välit auki!

28 sunnuntai Tou 2017

Posted by Jouni Martikainen in kaupunkisuunnittelu, liikennesuunnittelu, politiikka, yhdyskuntarakenne

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

kaupunkisuunnittelu, liikennesuunnittelu, politiikka, yhdyskuntarakenne

Helsingin kaupungin uusi yleiskaava linjaa kaupungin kasvun pääasiassa Kehä I:n sisäpuolelle. Kehä I:n sisällä kaava mahdollistaa moottoriteiden liikenteenvälityskyvyn pienentämisen ja niiden muuttamisen monin osin kaduiksi, bulevardeiksi. Muutoksen puollustajien mielestä sillä ei ole olennaista liikenteellistä vaikutusta, jos kaupunki ei joka tapauksessa ota katuverkkoonsa liikennettä sisään määräänsä enempää. Sovitaan vaikka niin.

Mutta voitaisiinko samalla sopia myös niin, että Kehät ja niiden väliset moottoritiet liittymäratkaisuineen parannetaan siihen tasoon, ettei niillä ole liikennettä hidastavan tason ruuhkaa tavallisen arkipäivän työmatkaliikenteessä? Pääkaupunkiseudun kasvua käsittelevissä keskusteluissa henkilöautoliikenteeseen nihkeästi suhtautuvat ovat usein argumentoineet ajonouvoliikenteen sujuvoittamisparannuksiin, että ne olisivat hyödyttömiä ruuhkien poistamisessa perustellen sitä sillä, että liikenne kasvaa vastaavasti kuin väylien välityskyky paranee.

Minä taas väitän, että Kehät I, III ja V ja niiden väliset moottoritiet liittymäratkaisuineen on mahdollista rakentaa niin mitoitetuiksi, että nillä ei esiinny olennaista liikenteen hidastumista tavanomaisen arkipäivän liikenteessä, ellei päällä ole onnettomuustilannetta tai muuta vastaavaa häiriötä. Ei liikenettä sen enempää muodostu, kuin mitä on liikkumistarpeita. Eikä Helsingin työssäkäyntialueelle lähivuosikymmeninä paljon yli Suomen nykyisen väkiluvun verran ihmisiä keskity 😉

Eivätkä ne robottiautotkaan ihan huomenna ruuhkissa aikaansa menettävien aikaa pelasta. Rohkenen arvata, että myös vuonna 2030 valtaosa Sipoonlahden moottoritiesillan ylittävistä henkilöautoista pitää sisällään ajotapahtumista vastuullisen kujettajan ja että suurimmassa osassa niiden henkilöautojen rekisteröidyissä haltijatiedoissa on merkintä yksityishenkilöstä.

Kehä I:n sisäpuolen osalta rajattakoon se ruuhkattomaksi sitten vaikka niillä ruuhkamaksuilla. Tämä siis yksityisenä mielipteenäni, kuten kaikki tänne blogiini kirjoittama.

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Elämää neukkukuutiossa

17 sunnuntai Tou 2015

Posted by Jouni Martikainen in kaupunkisuunnittelu, Malmi, yhdyskuntarakenne

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

kaupunkisuunnittelu, Malmi, yhdyskuntarakenne

Kaikkihan tietävät, miten hirveää on, jos joutuu asumaan neukkukuutiossa lähiössä. Eli laatikkomaisessa kerrostalossa ruutukaava-alueen ulkopuolella. Havainnollistan asiaa kuvalla: Parvekekuva

Kuvan parvekkeelta on 70 m lähimpään kahvilaan. Siis ihan sellaiseen oikeaan kahvilaan. Pitseriaan 50 m. Se tosin on ihan vaan sellainen tavallinen.

 
Lähimpään varsinaiseen ravintolaan onkin jo 70 m. Sen tyylisuunta on klo 04:ään asti aukioleva. En ole käynyt siellä nykyisen konseptin aikana kertaakaan, mutta jos innostaisi, niin kahdelta iltapäivällä aukeaisi.

 
Ruokaravintolaan onkin jo 250 m, toiseen 270 m. Kumpikaan ei kyllä ole ihan lähellä Michelintähteä, mutta tällainen lähiötavis onkin tyytynyt vähään.

 
Palveluita ei siis tosiaan ole.

Suutari, eläinlääkäriasema, kirkko, fysioterapia, kuntosali, hautaustoimisto, pari etnistä kauppaa, polkupyöräliike, lelukauppa, kiinteistönvälittäjä, pari pesulaa ja jotain muuta pientä on toki vähän lähintä ruokaravintolaa lähempänä.

 
Ja kyllä täällä lähiössä liikenneyhteydetkin ovat onnettomat.

 
Aika paljon tuleekin käytettyä henkilöautoa. Luojan kiitos edes se on täällä kehä I:n ulkopuolisessa lähiöhelvetissä vielä jotenkuten mahdollista. Työmatkaa varten olen pudottautunut autollani kehä I:lle ja siitä edelleen motarille.

 
Lähimmälle bussipysäkille olisikin 120 m ja rautatieaseman lähiliikennelaiturille 400 m. Keskiviikkona käytiin RSO:n konsertissa Musiikkitalossa. Mentiin junalla. Reittioppaan mukainen aika oli 32 min ovelta ovelle julkisilla ja kävellen.

 
Niin – näin ankeat lähtökohdat elämälle voivat olla lähiön neukkukuutiossa. Ehkä tännekin kuitenkin vielä joskus saadaan lisää kaupunkia?

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Kehä I:n ruuhkia voidaan helpottaa

29 sunnuntai Jou 2013

Posted by Jouni Martikainen in kaavoitus, kaupunkisuunnittelu, liikennesuunnittelu

≈ 1 kommentti

Avainsanat

kaavoitus, kaupunkisuunnittelu, liikennesuunnittelu

Iltapäivisin töistä tullessa Kehä I:llä kohtaa monesti lohduton näky autojen jonottaessa Lahdenväylälle pääsemistä. Syy siihen näkyy tässä:

keha1

Eli Kehä I:ltä idästä ja lännestä tulevien rampit vedetään yhteen ennen Lahdenväylälle tulemista. Ja jos molemmista suunnista tulee autoja solkenaan, niin kyllähän ahdistaa vetoketjumenetelmistä huolimatta.

Ratkaisu: Kehältä lännestä ja idästä Lahdenväylälle pohjoiseen nousevia autoja ei pakotetakaan yhdelle kaistalle, vaan annetaan niiden jatkaa kahdella.

Etelästä Lahdenväylällä on kolme kaistaa ennen näiden kehältä nousevien ramppien liittymistä siihen. Eli nykyisellään ramppien kiihdytyskaista mukaan luettuna rampin liittymisen jälkeen hetken matkaa neljä kaistaa:

keha1-3Ja sitten kun Porvoonväylä erkanee Lahdenväylästä kaistoja muodostuu taas neljä:keha1-2

Antamalla molemmista suunnista Kehä I:ltä tulevien kaistojen jatkua vapaina ja jatkamalla Lahdenväylän pohjoisen suuntaan kolmikaistaisuutta esim. Kehä III:lle saakka Kehä I:ltä tuloramppien ja Porvoonväylän erkanemisen väli voisi olla koko matkaltaan viisikaistainen.

Väli on noin 1,2-1,3 km, joten sillä välillä kyllä kaikkein oikeanpuolimmaiselle kaistalle Kehä I:ltä idän suunnasta tulevatkin ehtisivät ryhmittyä yhden kaistan yli, jos ovat menossa Lahden suuntaan.

Porvoon suuntaan menossa olevien Kehä I:ltä tulevien ei välttämättä tarvitsisi vaihtaa kaistoja lainkaan. Toki lännestä tulevien olisi pykälien mukaan tilanteen salliessa hakeuduttava oikeanpuolimmaiselle kaistalle.

Voi olla, että tämä parannuskokonaisuus ei olisi Liikenneviraston suunnitteluohjeiden mukainen (en tiedä, en ole tarkistanut), mutta väitän, että se olisi toimiva ja lopettaisi käytännössä täysin Kehä I:n jumit Lahdenväylän suuntaan iltapäivisin.

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Aukiot – nuo kaupunkielämän sykkivät sydämet – osa II

10 maanantai syys 2012

Posted by Jouni Martikainen in kaupunkisuunnittelu, Malmi

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

kaupunkisuunnittelu, Malmi

Niinpä:Tälle aukiolle on kuvauspaikalta kuvauspaikalle mitattuna 370 m matkaa edellisessä blogi-artikkelissani ”Aukiot – nuo kaupunkielämän sykkivät sydämet” esitellyltä piazzalta.

Mitkä asiat tässä aukiossa (Ylä-Malmin tori) ovat onnistuneet verrattuna siihen edelliseen (Tilketori):

1. Sijainti
2. Sijainti
3. Sijainti

Ylä-Malmin tori on keskeisessä sijainnissa, kun taas Tilketori ei ole. Yllä olevassa kuvassa näkyy mm. yksi paikallisjuna-aseman uloskäynneistä. Hyvä sijainti tuo aukiolle elämää.

4. Ympäriinsä kivijalkaliiketilaa

Em. seikka johtuu osaltaan kohdista 1-3. Toki se on määritetty myös hallinnollisesti.

5. Enemmän puita ja muita viheristutuksia
6. Veistos ja vesiaihe

Vaikka olenkin minimalismin ystäviä, niin aukioissa pelkistettyys ei iske.

7. Sähkön ja veden jakelupisteet

Kohta kuusi parantaa edellytyksiä torikauppaan ja muihin toritapahtumiin. Siitä en ole tietoinen, olisiko torikauppa hallinnollisestikaan sallittua Tilketorilla.

EDIT 12.9.12 Järjestysnumerointia korjattu

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Aukiot – nuo kaupunkielämän sykkivät sydämet

10 maanantai syys 2012

Posted by Jouni Martikainen in kaupunkisuunnittelu, Malmi

≈ 8 kommenttia

Avainsanat

kaupunkisuunnittelu, Malmi

Tai sitten ei. Toisten ammattiryhmien työn tulosta ei pitäisi varmaankaan arvostella. Rohkenen kuitenkin ihan näin arkkitehtuurin maallikkona olla sitä mieltä, että kiviset aukiot ilman sen kummempaa funktiota eivät ole kivoja ainakaan Suomen olosuhteissa.Kuvassa kalseaakin kalseampi kaupunkisuunnittelun helmi Malmilta. Kivinen kenttä, jolla tuuli vinkuu ja jolla kaupunkikulttuuri kukoistaa korkeintaan ihan laitaan vetäytyneenä terassibissettelynä. Jos omien verojensa kohdentamisesta saisi päättää itsenäisesti, niin en kohdentaisi niitä tällaisen kaupunkitilan rakentamiseen.

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Galleria

Puut tekevät puutarhakaupunkia

09 sunnuntai syys 2012

Posted by Jouni Martikainen in kaupunkisuunnittelu, Malmi, valokuvia, yhdyskuntarakenne

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

kaupunkisuunnittelu, Malmi, valokuvia, yhdyskuntarakenne

This gallery contains 30 photos.

Tämä blogi-kirjoitus kuvineen ei ole mikään puutarhakaupungin esittely sanan arkkitehtuurin historiallisessa merkityksessä. Tai niin ainakin täysin maallikkona arkkitehtuuriin miellän. Toki …

Lue loppuun →

Kehätie on kuuma

24 tiistai Huh 2012

Posted by Jouni Martikainen in kaavoitus, kansalaisoikeudet, kaupunkisuunnittelu, politiikka, yhdyskuntarakenne

≈ 4 kommenttia

Avainsanat

kaavoitus, kansalaisoikeudet, kaupunkisuunnittelu, politiikka, yhdyskuntarakenne

Parin viime päivän aikana on tullut taas osallistuttua Osmo Soininvaan blogin keskusteluihin. Viimeksi nostin kommenttejani sieltä tänne blogiin helmikuun lopulla julkista palvelunhankintaa koskevina postauksina.

Välilläkin olen sinne silloin tällöin jotain näpytellyt, kuten esim. viime viikon loppupuolen kommenttini perhesurmakeskusteluun siellä:

”Jouni Martikainen kirjoitti 20.4.2012 kello 8:00:
Sen taas voi sanoa, mistä perhesurmat EIVÄT JOHDU: paljon parjatusta ampuma-aseiden kotisäilytyksestä. Sen verran monimuotoisia surmaamistavat ovat mediatietojen mukaan olleet.
Rauha surmansa saaneiden sieluille ja osanotto omaisille.”

Väärinkäsitysten välttämiseksi toistettakoon tässä vaiheessa mahdollisille uusille blogini lukijoille 28.2.12 päivätyn blogini lause Soininvaaran blogikeskusteluihin osallistumisiini liittyen:  Jos mielipidekyselijä soittaisi, ja tiedustelisi mitä puoluetta aion äänestää seuraavissa vaaleissa, vastaukseni EI OLISI Vihreät.

Tällä kerralla keskustelunaiheena ovat määrärahat Kehä I:n parantamiseksi (Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistaan liittyen).

Aluksi lainaus Osmo Soininvaaran blogista:
“onko järkevää uhrata yli 160 miljoonaa euroa Kehä I:n parantamiseen. Se menee tukkoon joka tapauksessa, mikä ratkeaa sillä, että sen käyttö vähenee.”

Oma kommenttini siihen (Jouni Martikainen kirjoitti 23.4.2012 kello 10:52):

”Tyhmempi voisi kuvitella, että väylät olisi hyvä mitoittaa tarvetta vastaaviksi. Kehien parantamisen hyöty/kustannussuhteet taitavat olla valtakunnan parasta tasoa.

Kehien ruuhkat ohjaavat liikennettä valitsemaan reittejä ruuhka-aikoina mahdollisuuksien mukaan kehien sijasta katuverkon kautta – eivät sen sijasta valitsemaan vihreän utopian mukaisesti joukkoliikennettä. Tai ainakin niin itse on tullut tehtyä.”

Kommenttiani vastaan kirjoittivat Elmo Allén sekä nimimerkki ”typyluoma”. 

Vastaukseni niihin on tätä kirjoittaessani vielä Soininvaaran blogikommenttien hyväksymisjonossa. Kursiivilla olevat ovat lainauksiani typyluoman ja Allénin kommenteista. Linkit johtavat heidän alkuperäisiin viesteihinsä Soininvaaran blogissa.

 Tässä vastaukseni:

tpyyluoma:”Jos autoja tulee jonnekin minne niitä ei haluta, kuten ajamaan asuinalueiden läpi, niin sen voi aina estää. Ei se sen vaikeampaa ole. Liikenne sitten mukautuu tavalla tai toisella, ihmiset liikkuvat eri aikaan, eri kulkuneuvoilla, asuinrakenne muuttuu, yritykset muuttavat sijoittumistaan, jne.”

JM: Kehäteiden yksi keskeinen tehtävä liikenteen sujuvoittamisen lisäksi on ohjata massiiviset liikennevirrat asutuksen kannalta vähemmän häiritsevään kanavaan. Sen luulisi olevan kaikkien etu.

Kehä I:n sisäpuolella on sen verran kaupunkimainen rakenne, että poikittaisyhteyksien totaalinen katkominen ajoneuvoliikenteeltä ei taida onneksi olla realismia. Navigaattorien ruuhkantunnistuksen kehittyminen tulee jatkossa kasvattamaan tätä henkilöautoliikenteen etua: kykyä mukautuvaan reitinvalintaan. Kääntyvät etupyörät kuuluvat jopa katsastusvarusteisiin.

Liikkumisen ajallinen ohjautuminen ruuhkien mukaan varmaan pätee, mutta kaikilla ei ole sitä etuoikeutta. Kiinteiden työaikojen mukaan liikkuvat ja ennen kaikkea hyötyliikenne liikkuvat silloin kun niiden täytyy – eivät silloin kun on rauhallisempaa.

Yritysten ohjautuminen Kehä I:ltä Kehä III:lle taas ei tue yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitetta.

Elmo Allén: ”Siitä vaan sitten Smith-Polvista kaivamaan esiin ja jyräämään loputkin kaupungista moottoriteille.

Autoväylien mitoittaminen tarvetta vastaavaksi on fysikaalinen mahdottomuus Helsingin kokoisessa kaupungissa. Utopiaa on nimenomaan kuvitella, että se oikeasti onnistuisi.”

Elmo Allén: ”Anteeksi, korjaan: dystopiaa. Koska sellaisessa kaupungissa ei kukaan helsinkiläinen haluaisi kyllä asua. Se että sitä joku väittää haluavansa, johtuu vain siitä, että harva pystyy näkemään, minkälaiseen kaupunkirakenteeseen se johtaa.”

JM: Kuvittelin nyt olevan puhe Kehä I:stä. Kehä I:n rakentaminen välityskyvyltään tarpeen mukaiseksi ei ole mahdotonta. Kaupunki, jonka poikittaisliikenne on pystytty hyvin kanavoimaan pois asuinalueiden keskeltä taitaa olla monenkin kaupunkilaisen toive.

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Tornitaloja Helsinkiin!

28 maanantai Mar 2011

Posted by Jouni Martikainen in kaavoitus, kaupunkisuunnittelu, korkea rakentaminen, yhdyskuntarakenne

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

kaavoitus, kaupunkisuunnittelu, korkea rakentaminen, tornitalo, yhdyskuntarakenne

Mikä tässä nykyisessä Helsingin keskustan kaupunkisiluetissa on niin pyhää ja täydellistä, että mahdollinen korkea rakentaminen pitää ohjata laidoille, niin kuin Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta on ohjeistamassa? Mielestäni ei mikään, vaan myös kaupungin silhuetin tulee elää ja kasvaa kaupungin mukana. Korkea rakentaminen on taloudellisinta siellä, missä maan hinta on korkeinta, eli keskustassa. Siispä korkean rakentamisen mahdollistaminen nimenomaan keskustaan olisi järkevää.

Huoli yhdyskuntarakenteen hajautumisesta on tekopyhää, ellei tehokasta rakentamista sallita keskustaan ja sen välittömään ympäristöön, jossa sille olisi taloudellinen intressi. Helsinki tarvitsee uusia maamerkkejä jäljiksi omasta ajastamme. Ei kaupunkikuvan pidä jumittua viimevuosituhantiseksi. Korkea rakentaminen ei tarkoita samaa kuin ruma rakentaminen. Päinvastoin – tornitalot tarjoavat loistavia arkkitehtonisia ja maisemallisia mahdollisuuksia myös Helsingille!

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa)

Viserryksiäni

Minun twiitit

RSS-syötteet:

  • RSS - Artikkelit
  • RSS - Kommentit

Syötä sähköpostiosoitteesi ja paina "seuraa"-painiketta, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse:

Viimeisimmät kommentit

Jouni Martikainen: Viestintävirastolla on pitkä p…
matojamo: Viestintävirastolla on pitkä p…
Jouni Martikainen: Hallitus on ideologiansa …
tähhäh: Hallitus on ideologiansa …
Jouni Martikainen: Hallitus on ideologiansa …
noonez: Hallitus on ideologiansa …
Jouni Martikainen: Postin palvelut yskivät t…
Matti Ojamo: Postin palvelut yskivät t…
Jouni Martikainen: Lomaraha, oma raha – ken…
Jani K.: Lomaraha, oma raha – ken…
Euvostotaivas: EU ampui itseään ja pakolaisia…
Örkki: Kaikki valta on työmarkkinajär…
Jouni Martikainen: Jeesus oli juutalainen
Vesa: Tarina paikallisesta sopimises…
Jouni Martikainen: Tarina paikallisesta sopimises…

Viimeisimmät artikkelit:

  • Kaksi kuoppaa perustulossa
  • Turvallisuus ei ole kaikki kaikessa
  • Kaikella on maksajansa
  • Vesiaiheesta täysin aiheetta
  • Kehät ja Välit auki!
  • Paha kuntapoliitikko on hyvä kuntapoliitikko
  • Halla-aho on suosikkina PS:n puheenjohtajaksi
  • Äänestä häntä kunnan vaaleissa!
  • Kulttuurirahojen haaskaamista
  • Normienpurkutalkoita II
  • Luonnon lintulauta
  • Tiedoksi Postille ovikoodimme…
  • Kahdeksan vuotta – eikä suotta
  • Loppuihan se pinna Viestintävirastollakin
  • Sharpe 1,95
  • Ilmainen matalapalkkatuki
  • Protektionismi on aina haitallista
  • Kolmen tähden piirakka
  • Ehdottomassa uskossa ei ole mitään vikaa
  • Brexit ei ollut pörssimaailmanloppu
  • Body count
  • DHL – posti -käännöskone
  • Brexit ja varsijousi
  • FIexit-kansanäänestyskeskustelu tulee
  • Ostoja
  • Kyllä CIA osaa!
  • Viestintävirastolla on pitkä pinna Postin suhteen
  • Tuntematon mies soitti
  • Terrorismi on kärpäsenkakkaa…
  • Pilkotaan Helsinki
  • Romuauton hylkääminen on hölmöyttä
  • HIFIstä: Saako placebolla parantua?
  • Missä Lapin kalanjalostustehtaat?
  • Tämän blogin vuosi 2015
  • Jokohan kesäkukkakausi on ohi?
  • Tasan ei mene nallekarkit
  • Massamurhaaja jää Suomeen 100 % varmuudella
  • Normienpurkutalkoita
  • Haluatko vaarantaa toiminnallasi jonkun odottavan äidin onnea?
  • Miten auttaa Ranskan kansaa?
  • Postilakko pelaa Postia paitsioon
  • Järeiden pyssykaappien pakolle tuli lopulta siirtymäaika
  • Avoin kirje Postille ja viidelle päätoimittajalle
  • Ylilaatu miellyttää
  • Postin palvelut yskivät tänäänkin
  • Veronmaksajat maksavat hölmöilyt hankinnoissa
  • Lomaraha, oma raha – kenelle on, kenelle ei
  • Alisuoritukseen johtaminen
  • Postia ikävä II
  • Ampuma-aselain siirtymäaikasäännöksiä korjattanee

Kategoriat

Kuukausittainen arkisto:

Pidä blogia WordPress.comissa.

Peruuta

 
Ladataan kommentteja...
Kommentti
    ×
    loading Peruuta
    Viestiä ei lähetetty - tarkista sähköpostiosoitteesi!
    Sähköpostivarmistus epäonnistui. Yritä uudelleen.
    Valitettavasti blogisi artikkeleita ei voida jakaa sähköpostin välityksellä.