Category Archives: eurooppapolitiikka

Kaikella on maksajansa

12 lauantai Elo 2017

Posted by in eurooppapolitiikka, markkinatalous, politiikka, verotus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , ,

Jos yritys saa yritystukea, sen maksavat ne yritykset, jotka tekevät tulosta, ja maksavat tuloksestaan yritysveroja. Toki siinä välissä on valtio, mutta vain välissä. Ne rahat kuitenkin otetaan veronmaksajien taskuista, ja tässä tapauksessa on selkeintä ajatella yritystukien lähtevän tulosta tekevien yritysten taskuista.

Jos varhaiskasvatuksesta tulisi vanhemmille maksutonta, sen maksaisivat ne veronmaksajat, joilla ei ole lapsia yhteiskunnan järjestämän päivähoidon piirissä. Toki myös päiväkodeissa olevien lasten vahemmat maksaisivat lastensa varhaiskasvatusta osin verotuksen kautta, mutta kunkin hetken tilanteen mukaan tarkasteltuna heidän maksamansa osuus olisi niin pieni, että on ihan oikein sanoa, että muut sen maksaisivat.

Jos rautatieliikenettä harjoittavan yrityksen on pakko liikennöidä kannattamatonta reittiä päästäkseen liikennöimään kannattavaa reittiä, sen kannattavan reitin matkustajat maksavat myös sen kannattamattoman reitin matkustajien lippuja. Sori vaan, ei se yritys itse mistään ylivoitoistaan niitä maksaisi. Ei yritys mistään muualta tuloja saa kuin asiakkailtaan. Tai voihan se tietysti yritystukia saada. Hillittömien voittojen muodostumisen taas estää hyvän markkinakilpailun aikaansaaminen.

Jos jollekin hankkeelle saadaan EU-tukea, sen maksavat EU-alueen veronmaksajat. Hyvä pointti on tietysti, että kun EU:lle maksetaan suomalaisten veronmaksajien rahaa, niin on vain oikeus ja kohtuus, että niitä rahoja saadaan takaisin Suomeen. Suorastaan ananrkistinen ajatus: entä jos niitä veroja, jotka kiertävät kehän: veronmaksajien taskut -> Suomen valtio -> EU -> EU-tukia jakava viranomainen -> tuen saaja, ei alunperinkään verotettaisi, vaan niiden tulojen saaja saisi itse käyttää ne varat? Tai, että ainakin tuo EU-mutka jäisi välistä pois ja Suomen valtio päättäisi niistä verovaroista? Eivät ne rahat varsinaisesti kasva byrokratian portaiden kertyessä.

Jos jollekin kuntien järjestämälle toiminnalle saadaan korvamerkittyä valtion rahoitusta, sen maksavat ne ihan samat veronmaksajat, joilta myös kunnat keräävät veronsa. Kyseessä on vain valtion ohjailua siihen, mitä asioita valtio haluaa kuntien tekevän. On toki tietysti kiva, että lisärahoituksella ohjailu tulee porkkanana, eikä keppinä. Suurta kuvaa siitä, että kaiken mitä tapahtuu EU:n, valtion, maakunnan tai kunnan toimesta maksamme me ihan itse omista taskuistamme otettavilla veroilla, se ei kuitenkaan muuta.

Protektionismi on aina haitallista

21 sunnuntai Elo 2016

Posted by in eurooppapolitiikka, markkinatalous

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

,

Myös Britannian ja EU:n välinen protektionismi. Joten kiitos ei tullimuureille siihen väliin.

Jos Britanniasta löytyy edullista tuotetta EU-markkinoille Brexitin jälkeen, niin tänne vaan. Toki vastavuoroisesti, eli jos täältä löytyy britti-markkinoille uppoavaa hyödykettä, niin kauppa käyköön. Jos britti-hyödykkeet pärjäävät niin hyvin, että EU:n alueella oleva tuotanto ei pärjää, niin annetaan näkymättömän käden siirtää niitä resursseja sellaisille tuotannon sektoreille, joilla pärjäämme.

Entä jos emme meinaa pärjätä tarpeeksi monella sektorilla, jotta taloudellinen hyvinvointimme säilyy tai jopa paranee? Siis yleensä ottaen. Ei pelkästään Britannia-EU -akselilla.

Ennen muinoin asia hoidettiin isolla D:llä. Joka ei siis tarkoita sitä, että Danny olisi lähtenyt maailmankiertueelle keräämään kansalle ulkomaanvaluuttaa, vaan devalvaatiota. Eli  vain hieman mutkia suoristaen palkkojen ja tulonsiirtojen alentamista niin, että markkamäärät palkka- ja lapsilisäkuiteissa säilyivät kuitenkin leikisti ennallaan. Niillä markoilla ei vaan saanut enää ostettua niin paljon kuin ennen. Etenkään ulkomaan matkaa ja -rompetta.

Niin ikävältä kuin se kuulostaakin, ei tälläkään hetkellä ole uusien nokioiden keksimisen lisäksi kai tarjolla muuta, kuin sisäistä D-vitamiinia. Eli siksi ne 24 vuosityötuntia per nuppi lisää kilpailukykysopimuksessa. Ja pai tö vei, eli osta tie: protektionismi on aina haitallista. Myös kunnallinen protektionismi. Mutta ehkä siitä sitten joku toinen kerta.

Brexit ei ollut pörssimaailmanloppu

06 lauantai Elo 2016

Posted by in eurooppapolitiikka, markkinatalous, osakkeet, säästäminen, sijoittaminen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , ,

Brittien kansanäänestystulos EU-erosta tuli tiettäväksi juhannusaattona 24.6.2016. Ne pörssit, jotka sinä päivänä olivat auki, tulivat rajusti alas. Itse päädyin tekemään muutamia ostoja, joista avauduin ”Ostoja” -blogipostauksella. Kuinka niille ostoksille on toistaiseksi käynyt? Nyt kuuden viikon jälkeen eilisen päätöskursseilla näyttää tältä:

BASF SE NA O.N. +2,66 %
BAY.MOTOREN WERKE AG ST +10,93 %
BAYER AG NA +6,31 %
CONTINENTAL AG O.N. +2,65 %
DAIMLER AG NA O.N. +9,86 %
ISS A/S +3,66 %
keskiarvo +6,01 %

Kaikki siis plussalla, ja nousujen keskiarvo on ollut reilut kuusi prosenttia. Prosenttien määrittämisessä on huomioitu ostojen kustannukset, mutta ei joskus edessä olevien myyntien kustannuksia. Markkinat näyttävät siis tällä hetkellä olevan sitä mieltä, ettei Brexit nyt ainakaan Mersulle ja Bemarille niin katastrofalista olekaan, vaikka heti äänestyksentuloksen selvittyä alkoi kauhesti pelottamaan.

Brexit ja varsijousi

26 sunnuntai Kes 2016

Posted by in eurooppapolitiikka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Sixten Korkman on ollut sitä mieltä, että ”Britannia on ampunut itseään jalkaan.” Konsensusmielipide talousviisaiden joukossa kuulostaa olevan Sixtenin kanssa samoilla linjoilla. Ehkä EU oli kuitenkin ennen sitä ampunut itseään jalkaan varsijousella? Eli EU:ssa on katsottu hyväksi määrätä kaikennäköistä tarkasti hyväksi ja tarpeelliseksi arvioitua, jota jäsenmaiden ja edelleen niiden kansalaisten olkoon noudatettava. Vakkapa, että varsijouset olkoot kiellettyjä nisäkkäiden metsästyksessä.

Kyllä, näin sanoo NEUVOSTON DIREKTIIVI 92/43/ETY,annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta, LIITE VI. Eli näin ollen vaikkapa täällä Suomessa passaa metsästysoikeudellisen ampua rusakkoa metsästysaikana:
 –
1. kiväärillä, jonka patruunan luodin painon on oltava vähintään 2,5 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 200 joulea (E 100 > 200 J).
2. haulikolla, jonka kaliiperin on oltava 10–20.
–
Kunhan kohtien 1 tai 2 mukainen ampuma-ase on vähintään 600 millimetriä pitkä ja sen piippu on vähintään 300 millimetriä pitkä. Kolmaskin vaihtoehto kuitenkin on:
–
3. ”tavallisella” jousiaseella, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia (180 N), kunhan nuolen kärki on sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava.
–
Mutta ei siis varsijousella, vaikka sen tehot ja nuolen ominaisuudet olisivat kohdan 3 mukaisia. Ai miksi ei? Kts. tämän postauksen toisen kappaleen linkki. Äkkinäinen voi toki ihmetellä, että mitä se EU:lle kuuluu, kuoleeko itä-uusimaalainen rusakko kiväärin luotiin, hauliparveen, pitkä- tai taljajousen nuoleen vaiko varsijousen nuoleen. Mutta niin ovat harkinneet, että kuuluu se.
–
Varsijousimetsästys ei liene ollut merkityksellinen brittien EU-äänestyksessä. Voi olla ihan mahdollista, että aikanaan, kun varsijousella metsästämisen kielto on tullut luontodirektiiviin, britit ovat ehkä olleet jopa sen kannalla. Mutta EU-sääntelyn periaatteella, perinpohjaisuudella ja kaikenkaatavuudella yleensä ottaen lienee ollut suurikin merkitys siihen, että britit päättivät lähteä nostelemaan EU:sta. Euroopan ainoat EU-skeptikot eivät ole Britanniassa. Joten voisitteko siellä Brysselissä ystävällisesti keskittyä jatkossa uuden sääntelyn rakentamisen sijasta vanhan turhan sääntelyn purkamiseen?

FIexit-kansanäänestyskeskustelu tulee

25 lauantai Kes 2016

Posted by in eurooppapolitiikka, kansalaisoikeudet, politiikka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, ,

Tai onhan se jo tullut. Päämisteri Juha Sipilä totesi eilen, ettei Suomeen tule kansanäänestystä EU-erosta. Mutta viimeistään ensi vuonna näyttävät todennäköisesti joutuvan aiheesta vielä eduskunnassa keskustelemaan:

fiexit

Kansalaisaloite.fi:n palveluun näyttää neljässä päivässä ja yhdessä varhaisaamussa kertyneen jo reilut 8.000 kyseistä kansanäänestystä kansalaisaloitteen kautta vaatinutta. Kun allekirjoitusten keräysaikaa on jäljellä liki kuusi kuukautta, vaikuttaa 50.000 allekirjoituksen rajan täyttyminen todennäköiseltä. Sehän ei toki tarkoita sitä, että kansanäänestys silloin tulisi järjestettäväksi. Mutta vähintään valiokuntakäsittelyyn eduskunnassa asia siinä tapauksessa jälleen tulisi, ja sitä kautta poliittiseen keskusteluun.

Ostoja

24 perjantai Kes 2016

Posted by in eurooppapolitiikka, markkinatalous, osakkeet, säästäminen, sijoittaminen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , ,

En tiedä, menivätkö nappiin, mutta ainakin läksivät halvemmalla kuin eilen:

ostot

Jotenkin en jaksa uskoa, että ylläolevien yhtiöiden tulevaisuudenkuva tästä hamaan tulevaisuuteen olisi heikentynyt 5-10 % sillä muutoksella, ettei Iso-Britannia jatka EU:ssa.

Tuntematon mies soitti

19 perjantai Hel 2016

Posted by in eurooppapolitiikka, kansalaisoikeudet, markkinatalous, sijoittaminen, turvallisuus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , ,

Kertoi olevansa Danske Bankista. Olisi halunnut tietää asioita minusta, ja ilmeisesti tuttavuuksistani ja niin poispäin. En kertonut. Jos minulle tuntematon henkilö soittaa minulle tuntemattomasta numerosta, ja hän on sitä mieltä, että minun pitäisi avata hänelle yksityisyyteni, ”koska meillä on velvollisuus tuntea asiakkaamme”, niin ei hyvää päivää.

Koko ”asiakkaan tuntemiseen velvoittava” -lainsäädöntö pankeille on ihan hölmö. Toki harva se päivä sähköpostiin tupsahtaa ”tropiikin diktaattorien sukulaisten” selityksiä siitä, miten heillä olis muutama miljoona taalaa tarvis siirtää turvaan, ja että saisin kunnon provikan, kun vaan aluksi lähettäisin sinne luottokorttitietoni käytännön järjestelyjä varten, niin siitä huolimatta en heitä varsinaisesti tunne. Sitä paitsi eiväthän he sellaisia edes ole noin 99,9999999999999999999% varmuudella. Ja mistä ihmeestä olisin voinut olla varma siitäkään, että äskeinen soittaja oli oikeasti Danske Bankista?

Jos taas joku näitä ”ulkomaisia poliittisesti vaikusvaltaisia henkilöitä” oikeasti tuntee, ja aikoo autella varaisiirroissa Danske Bankin säästötilinsä kautta, niin näinköhän hän auliisti nämä kytköksensä selittää pankin niistä lain velvoittamana etukäteen kysyessä?

Vaikka toki oikeasti olen kohtuullisen vakuuttunut siitä, että soittaja oli oikeasti Danskesta, niin periaatteesta tuollaisiin soitot ”olen se ja se, kerro minulle nämä ja nämä asiat itsestäsi ja elämästäsi” ovat niin pyllystä, että hoidan vakuutteluni Danskelle tavikseudestani muulla tavoin, kuin tuollaiseen puheluun.

Ensi vuonna hommaan tulee vielä lisää vaikeusastetta, kun ”kotimaan politiikassa vaikutusvaltaiset henkilötuttavuudet” kuulemma pitää tilittää pankeille. Haloo. Ihanko totta meinaavat, että mahdollisten rötösherrojen mahdolliset taloussuhmuroinnit tulisivat näillä kyselyillä torpatuiksi? Nämä on vissiin niitä normienpurkutalkoita?

Terrorismi on kärpäsenkakkaa…

07 sunnuntai Hel 2016

Posted by in eurooppapolitiikka, kansalaisoikeudet, politiikka, turvallisuus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , ,

…kuolemanuhka-asiana EU-maissa.

Monet pitävät terrorismia meille merkittävänä uhkana, ja että etenkin iskut Euroopassa vuoden 2015 osoittavat sen. Mutta onko näin?  Wikipedian Terrorism_in_the_European_Union -artikkeli listaa vuodelle 2015 kolme EU:ssa tapahtunutta terrori-iskua, joissa on ollut kuolonuhreja. Kuolonuhreja oli yhteensä 160, joista 10 oli iskujen tekijöitä, jotka ovat kuolleet iskuihin liittyen.

EU:n 28:n jäsenmaan yhteenlaskettu väkiluku vuonna 2012 on ollut n. 508.000.000. Samana vuonna liikenneonnettomuuksissa kuoli 6,28 henkilöä 100.000 asukasta kohti, eli noin 31.900 ihmistä. Jos oletetaan liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrän pysyneen jotakuinkin ennallaan, niin kolmessa vuoden 2015 terrori-iskussa EU-alueella kuoli siis noin 0,5 % siitä henkilömäärästä, mikä kuolee EU-alueen liikenneonnettomuuksissa vuosittain.

Eli jos liikenneturvallisuutta saataisiin parannettua 0,5 %, niin ihmishenkiä säästyisi vuosittain yhtä paljon, kuin mitä ihmisiä kuoli vuoden 2015 terrori-iskuissa.

Vuonna 2012 EU:ssa kuoli ”alcoholic abuse”en 2,9 henkilöä 100.000 kohti, eli noin 14.700 ihmistä. Tähän EU-tilastoluvun määrittämiseen liittyen on huomionarvoista, että Suomelle kyseinen tilasto antaa luvuksi 3,69 ”alcoholic abuse” -kuolemaa 100.000 asukasta kohden, joka tarkoittaa koko Suomen väestöä kohden ”vain” noin 200 kuolemaa, kun taas Tilastokeskus antaa vuoden 2012 osalta Suomessa kuolinsyylle ”Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys” noin 10-kertaisen lukeman: 1960.

Eli Eurostatin ”alcolic abuse” -kuolleisuus mittaa mitä ilmeisimmin jotain pientä osajoukkoa ”Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys” -kuolinsyyryhmästä. Mutta jos lasketaan vain Eurostatin ”alcolic abuse” -kuolleisuudenkin ja vuoden 2015 terrori-iskuissa kuolleiden välinen suhdeluku, niin terroiskuissa kuoli vain noin 1,1 % ”alcohol abuse”n vuosikuolleisuudesta.

Eli jos ”alcohol abuse”-kuolemia saataisiin vähennettyä 1,1 %, niin ihmishenkiä säästyisi vuosittain yhtä paljon, kuin mitä ihmisiä kuoli vuoden 2015 terrori-iskuissa. Mikäli ”alcohol abuse”en kuolemisen ja ”Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys” -kuolinsyyn suhdeluku Euroopassa toisiinsa nähden on samaa luokkaa kuin Suomessa, niin vain noin 0,1 % vähennyksen aikaansaaminen niihin kuolemiin säästäisi ihmishenkiä vuosittain yhtä paljon, kuin mitä ihmisiä kuoli vuoden 2015 terrori-iskuissa.

Loppujen lopuksi ihmisten kuolleisuus eri kuolinsyihin on joka tapauksessa noin 100 %, enkä ole missään tapauksessa esittämässä EU-tason kieltolakia tai yleistä 70 km/h kattonopeutta. Mutta mitään tolkkua ei ole myöskään panikoida tavallisia kansalaisia haittaavia säädösuudistuksia terrorismin torjunnan nimissä.

Missä Lapin kalanjalostustehtaat?

31 torstai Jou 2015

Posted by in eurooppapolitiikka, kalastus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

,

Vuoden lopussa on tapana muistella menneitä. Tavallisesti kulunutta vuotta, mutta peilataan nyt vähän kauemmaksi.

Muistelo 90-luvulta:

Asuin silloin Oulussa, ja alueen päälehdessä Kalevassa käsiteltiin kohtuu paljon ajankohtaisia pohjoismaiden EU-kansanäänestyksiä ja EU-jäsenyyksien tai ulkopuolelle jäämisen arvioituja vaikutuksia Pohjois-Suomen kannalta.

Elävästi muistan, miten lehdessä kerrottiin, miten Pohjois-Norjassa oli kamppanjoitu EU-jäsenyyden puolesta argumentillä: “jos Norja ei liity, kalanjalostustehtaat siirretään Suomen puolelle.”

Kalevassa sitten spekuloitiin, minne päin Lappia nämä siirtyvät kalanjalostustehtaat sijoittuisivat. Eipä sitten tainnut kuitenkaan tulla yhtään rajan tälle puolelle, vaikka norjalaiset eivät EU:hun säikähtäneetkään liittymään. Vai tietääkö joku sellaisesta siirtymisestä?

Eipä kyllä tulleet myöskään euron viinilitrat marketteihin ja 0-autoveron mersut Suomeen, vaikka monet EU-jäsenyyden puolesta äänestäneet ovat kertoneet uskoneensa niin käyvän.

Tasan ei mene nallekarkit

18 perjantai Jou 2015

Posted by in eurooppapolitiikka, politiikka, teologia

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, ,

Joulun hengen kovaan ytimeen sukellamme, kun pohdimme hyvinvoinnin jakaumaa karttapallolla. Tosielämän TV:ssä nallekarkit eivät mene tasan. Keiden syy, voi tietysti pohtia, mutta olkoon. Ja ainakaan ihan fity-sixty tasolla tasan menemistä useimmat eivät edes pidä tavoiteltavanakaan.

Suomessa keskiluokkaisella perheellä voi olla farmarivolvo, kauppakassicorsa, labradorinnoutaja tai kaksi, 200 m2 talvella lämmitettyä ja kesällä jäähdytettyä asuintilaa, kaukomatka talvella, Välimerelle kesällä ja kaupunkilomat keväin syksyin jne. jne…? Ehkä tosin kolmesataatonnia velkaakin, mutta kuitenkin. Eikä siinä mitään vikaa ole työllään elää ja ansaita – päin vastoin.

Kun taas toisaalla todellisuus voi olla koko perhe yhdessä huoneessa/majassa/hökkelissä, ruoka kypsennetään avotulella, vesi käydään huitsin nevadasta kantamalla, muksut kuolevat jos sairastuvat vähänkään pahemmin jne. jne…, niin voidaan kysyä, voiko näiden kahden maailman välinen ero säilyä, kun välissä ei enää ole stabiilia diktatuurivyöhykettä erottamassa näitä kahta maailmaa?

Tämän syksyn tilanteen perusteella voi arvioida, että ei voi. Ei ainakaan ilman Euroopan linnaketta.

Nyt tulijat ovat toki isolta osalta tulleet “välimallista”, entiseltä diktatuurivyökykkeeltä, mutta myös syvemmältä Afrikasta ja Keski-Aasiasta. Käytännössähän liki kaikki, jotka eivät itse innostu palaamaan jäävät – ei siis vain se kolmasosa joka saa turvapaikan. Prosessihan menee näin:
1. Haetaan turvapaikkaa -> otetaan turvapaikkaprosessiin
2.1. Jos turvapaikka myönnetään -> annetaan oleskelulupa sillä perusteella
2.2. Ellei turvapaikkaa myönnetä -> annetaan oleskelulupa, koska ei voida palauttaa

Pohjolan nallekarkeille on siis enemmän jakajia. Laajamittainen joulun hengen puhaltaminen tarkoittaaa sitä, että rikas nurkka pallosta ei voi ainkaan aluksi olla enää yhtä rikas, kuin mihin se on tottunut.  Oliko sen nyt noin 500.000.000 € lisärahaa turvapaikka-asioihin, mikä hujahti ensi vuoden valtion budjettiin ilman isompaa keskustelua? Hillitön kalabaliikki on ollut noin kymmenesosan tuosta summasta eurovaikukseltaan olevasta subjektiivisen päivähoidon asiasta.

Mutta olemmeko me valmiit tinkimään omastamme tulijoiden takia? Olisiko edes mahdollista olla tinkimättä tinkimättä samalla niistä ihmisyyden käytännöistä, jotka olemme jo käytännöiksemme omaksuneet? Tai jos emme halua rahoittaa tulijoita tänne, vaan kustantaa mieluimin heitä jossain lähtö- tai välialueilla, niin vaikka tukeminen siellä per kapita onkin halvempaa, niin niita kapitoita on maailmanlaajuisesti niin paljon, että ihan halpaa tehokas joulun hengen levittäminen ei olisi niinkään.