Avainsanat

Konkreettisen tappamisen sijasta kysymyksenasettelulla tarkoitetaan tässä kirjoituksessa taloudellisen menestyshalun tappamista. Eli pohdinnan aiheena on hyydyttääkö korkea verotus taloudellista toimeliaisuutta. Jos veroaste on 100% niin varmasti käy. Mutta entä sellainen verotuksen taso, mikä Suomessa nykyisin vallitsee? Niinhän monet väittävät. Esim.:

Heikki Pursiainen: “Riittävän monet eivät yritä päästä hyvätuloisiksi tai vielä hyvätuloisemmiksi, koska verotus vie osan hyödyistä.”

Rohkenen epäillä. Empiriaa tai tutkimustuloksia kehiin tuollaisista väitteestä? Kuinka moni tietää apulaiskaupunginjohtajan, joka on kieltäytynyt saman kaupungin kaupunginjohtajuudesta, “koska verotus vie osan hyödystä?” Kuinka moni tietää liiketoimintayksikö vetäjän, joka on kieltäytynyt saman yrityksen toimitusjohtajuudesta, “koska verotus vie osan hyödystä?” Kuinka moni tietää siivoojan, joka on kieltäytynyt kohoamasta siivoustyönjohtajaksi, “koska verotus vie osan hyödystä?”

Itse tiedän kyllä urallaan etenemisestä kieltäyneitä, mutta yhdenkään peruste ei ole ollut verotuksen kiristyminen palkan noustessa. Perusteita ovat olleet vaikkapa pelko vapaa-ajan vähenemisestä tai työn vaativuudesta omiin kykyihin nähden. Ainoat tilanteet, joissa olen kuullut vuosikymmenten mittaan mainittavan verotuksen syyksi siihen, etteivät lisäansiot kiehdo, ovat olleet tavallisen työpäivän päälle tehtävät ylityöt 90-luvulla. Nuorisolle tiedoksi, että palkkaverotus oli 90-luvulla Suomessa huomattavasti nykyistä kireämpää. Ja silloinkin verotuksen suuren osuuden kammo liittyi ko. henkilöillä siihen, että samalla menetti myös vapaa-aikaa.

Olen sekä omalla blogillani https://jounimartikainen.wordpress.com/2013/11/24/paha-poliitikko-on-hyva-poliitikko/ sekä tietenkin älyttömän paljon seuratummalla Unto Hämäläisen Perässähiihtäjä-blogilla http://blogit.hs.fi/perassahiihtaja/2015/06/02/lisaako-nopea-takinkaanto-luottamusta-politiikkaan/ esittänyt haasteen:

“Jotkut ovat sitä mieltä, että verotuksen kiristäminen vain kurjistaa taloutta entistä enemmän. Itse kun en kansantaloustieteestä mitään ymmärrä, niin olen eri mieltä, ja pyytäisin viisaampia kertomaan, missä yleisesti tiedeyhteisössä hyväksytyissä tutkimuksissa osoitetaan vaikkapa palkkaverotuksen vaihteluvälillä 20-40%, että 40% palkkaverotus aikaansaa OSOITETUSTI heikomman talouselämän kehittymisen, kuin 20% palkkaverotus?”

(Alkuperäisessä lainauksessa “verotuksen kiristäminen” on ollut muodossa: “edellä mainituista vaihtoehdoista numero yksi”, koska kirjoituksissa käsiteltiin myös muita julkisen talouden tasapainottamiskeinoja.)

Toistaiseksi tuohon haasteeseen ei ole annettu vastausta.