Avainsanat

,

Minulla oli kyllä laudatur pitkästä matikasta ja sen lisäksi sain jopa suoritettua jokusen kurssin teekkarimatematiikkaakin. Siitä huolimatta väitän, että miljardi ≠ 1.000.000.000.

Tämä erisuuruus pätee silloin, kun kyse on taloussopeutuksista kunnissa, ja lähtökohtana ovat valtion tekemät kevennykset kuntien velvoitteisiin. Käytännössä kun valtio tekee yhden miljardin laskennalliset kevennykset kuntien velvoitteisiin, niin niiden vaikutus kuntatalouteen tulee olemaan pienempi. Eli: 1.000.000.000 velvoitekevennyksiä > 1.000.000.000 säästöjä kunnissa.

Miksi näin? Koska kunnilla on kunnallinen itsehallinto. Mitä se on? Kunnilla on suuri vapaus päättää itselleen menoja, jotka eivät ole kunnalle pakollisia. Se on hyvä asia. Muutoinhan kunta ei olisi paikallisdemokratiaa, vaan pelkästään valtion keskushallinnon päättämien palveluiden toimeenpanija.

Meneillään oleviin hallitusneuvotteluihin asia liittyy vahvasti sikäli, että niissä uutisoidaan päätettävän sopeutuksia myös kuntiin. Se on väärin uutisoitu. Valtion tekemät päätökset vähentää kuntien velvoitteita ovat vasta mahdollisuus säästöihin. Jokainen säästöjen palasen toteutuminen edellyttää vastaavaa päätöstä kussakin kunnassa.

On täysin varmaa, että jokainen Suomen reilusta 300:sta kunnasta ei tule hyödyntämään kaikkia tulevia säästömahdollisuuksia täysimääräisesti. Säästöt kun myös tuppaavat kirpaisemaan kuntalaisia, ja kukapa valtuutettu haluaa kuulla kakkamyrskyä äänestäjiltään ikävistä päätöksistä.

Jos valtio esimerkiksi päättäisi, ettei kunnilla enää olisi velvoitetta järjestää päivähoitoa kaikille lapsille, joiden vanhemmat sitä haluavat, niin siitä huolimatta monet kunnat mitä todennäköisimmin tulisivat jatkossakin tarjoamaan mahdollisuuden päivähoitoon kaikille halukkaille. Ja sama analogia pätee myös kaikkiin muihin kuntien velvoitteiden tuleviin kevennyksiin.