Avainsanat

,

Sarjassame tulipa taas näpyteltyä Soininvaaran blogin keskusteluihin. Tällä kertaa Soininvaara kirjoitti blogiinsa ehdotuksen siitä, että lääkäreidenkin osalta pitäisi siirtyä vuorokauden mittaisten päivystystyövuorojen sijasta tavanomaiseen vuorotyöhon. Siinä oli esillä myös vuokralääkärifirmojen vahva tulo alalle.

Kaikkien alojen asiantuntijana 😉 en malttanut olla lähtemättä mukaan kommentointiin. Ekaksi komppasin päivittelyä pitkistä työrupeamista: ”Onhan se veikeää, että ammattiautoilija ei saa työskennellä vuorokautta putkeen, mutta lääkäri saa.

Sitten keskustelun polveilussa:

J Laurila kirjoitti 11.5.2012 kello 7:45

”Ylikoulutuksesta.

Onhan se yleistä että yhteisissä rahoissa katoaa käsitys kustannuksista ja hyödyistä.

Ihan yksinkertaistetusti asiaa voi miettiä näin.

Suuri osa tarvittavista lääkäreistä on erikoislääkäreitä. Koulutusaika 12 vuotta. Jos oletetaan että koulutetaan 100 ylimääräistä. Se tarkoittaa 1 200 opiskeluvuotta.

Toinen vaihtoehto on että 100 vaikka koulutetaan 4 vuotta ja menee töihin. Se tarkoittaa 400 koulutusvuotta. Työvuosia saadaan 800 vuotta.

Siis vaihtoehto 1. 1 200 vuotta opiskelua ja siihen sidottuja opetusresursseja.
Ei tuloja yhteiskunnalle.

Vaihtoehto 2. 400 vuotta opiskelua ja siihen sidottua opetusresurssia.
Tulopuolelle 800 vuotta työtä ja verojen maksua.

Lisäksi todennäköisesti nuo 100 eivät jää työttömäksi vaan lähtevät pois Suomesta. Silloin menetetään heidän panoksensa kokonaan.
Itse asiassa esimerkiksi Britit laskevat että on halvempi rekrytoida osa lääkäreistä ulkomailta. Ei koulutuskuluja, mutta tekevät heti työtä ja maksavat veroja. Sitä on käytetty silloin kun on terveydenhuoltoon haluttu satsata.

Tämän vuoksi ylikoulutus ei ole veronmaksajan kannalta järkevää. Pitäisi saada mahdollisimman tarkasti tarvetta vastaavaksi.
Toisaalta virkojen määrätkin pitäisi pystyä suunnittelemaan moneksi vuodeksi eteenpäin, ilman tempoilua eri suuntiin eri valtuusto/eduskuntakausilla”

Johon meikäläinen:

Jouni Martikainen kirjoitti 11.5.2012 kello 10:58

”J Laurila:

Suuri osa tarvittavista lääkäreistä on erikoislääkäreitä.

Eikö vallitseva lääkäripula so. täyttämättömät virat ja vuokralääkärien käyttäminen ole kuitenkin suurinta perusterveydenhoidon (yleis)lääkäreissä?

J Laurila:

ylikoulutus ei ole veronmaksajan kannalta järkevää.

Miksi juuri nimenomaan lääkärimäärät pitää mitoittaa vain mahdolliseen minimiin? Miksi ei myös taiteen maistereiden määrää – tai historian opettajien?

Käytännössähän alan työllistysmismahdollisuuksiin nähden liikaa koulutetuilta aloilta on tavattu hakeutua muihin tehtäviin, joissa on voinut pärjätä myös ilman tarkasti alakohtaista koulutustaustaa.

Esim. kun vuosikurssiltani tultiin työelämään 90-luvun puolivälissä, niin rakennus/yhdyskuntatekniikan diplomi-insinöörit työllistyivät merkittävässä määrin ITC-alan yrityksiin tehtäviin, jotka eivät liittyneet pätkääkään rakennus/yhdyskuntatekniikkaan.”

Tähän taas J Laurila:

J Laurila kirjoitti 12.5.2012 kello 15:02

”Mielestäni vastauksessa J Laurila kirjoitti 11.5.2012 kello 7:45 selostin perusteet.
Onko siinä jotain jota et ymmärrä?”

Mihin taas minä (tätä kirjoittaessa odottaa vielä hyväksyntää Soininvaaran blogin keskuteluihin):

”1. Väitettä “Suuri osa tarvittavista lääkäreistä on erikoislääkäreitä” ei perusteltu – oma kysymykseni lähtee saamastani käsityksestä vallitsevasta tilanteesta: lääkäripula suuren yleisön käsittämässä merkityksessä on suurinta ei erikoistuneissa perusterveydenhuollon lääkäreissä.
2. Tämän perusterveydenhuollon lääkäripulan paikkaamiseksi ei tietenkään kannata kouluttaa erikoislääkäreitä vaan ihan tavallisia lääkäreitä tavallisen lääkärin koulutusajalla. So. erikoislääkereitä ei suostuttaisi kouluttamaan liikaa.
2.1. Tällöin ei ole mielekästä verrata erikoislääkärien koulutusaikoja muiden alojen koulutusaikoihin, vaan putkesta tulevan lääketieteen lisenssiaatin opiskeluaikaa esim. taiteen maistereihin tai historian opettajiin. Valmistumisajoissa ei ainakaan mielikuvissani ole kovin olennaisia eroja (vaikka LL tutkinto onkin opintopisteinä hieman laajempi).
2.2. Tällöin yhteiskunnan kannalta on jopa hyödyllisempää kouluttaa ylimäärä lääkäreitä verrattuna nyt vaikka niihin historian opettajiin. Peruste: Jousto lääkärin tehtävien täyttämiseen on (onneksi) huomattavasti pienempi kuin historian opettajilla.
2.2.1 Kuvaus tästä joustosta: Lääkärin tehtävässä tilapäisestikin toimiakseen täytyy lainsäädännön takia olla vähintään riittävän pitkälle edennyt alan opiskelija. Historian opettajan tehtävässä taas voi tilapäisesti lainsäädännön sen sallien toimia lähes kuka vaan.”

😀 ei pitäisi sekaantua keskusteluihin, joiden aiheesta ei kauheasti tiedä – 😉 mutta ainahan se on kiva inttää…