Neljännessä kirjassa, kun kreikkalaiset ja troijalaiset kiistelevät kaksintaistelun voittajasta, Athene innostaa troijalaisen Pandaruksen ampumaan Menelaoksen jousella ja nuolella.

Kuka tappoi Menelaoksen Troijassa?

Hector
elokuvassa ”Troija” Menelaos on Helenan heikkokuntoinen, vanha aviomies, Spartan hallitsija ja kaikkien kreikkalaisten pääkuningas Agamemnonin veli. Paris hakee Menelaosta lähitaisteluun Helenan kädestä. Pariksen haavoittumisen jälkeen Hektor tappaa Menelaoksen sen sijaan, että antaisi Menelaoksen tappaa veljensä.

Kuka tappoi Troijan Helenan?

kuningatar Polyxo
Erään tarinavaihtoehdon mukaan leskeksi jäänyt Helena joutui poikapuoliensa ajamaksi ulos ja pakeni Rodokselle, jossa Rodoksen kuningatar Polykson hirtti hänet kostoksi miehensä Tlepolemoksen kuolemasta Troijan sodassa.

Kuka tappoi Agamemnonin Troijassa?





Klytemnestra, kreikkalaisessa tarussa Leda ja Tyndareuksen tytär ja Kreikan joukkojen komentajan Agamemnonin vaimo Troijan sodassa. Hän otti Aegistoksen rakastajakseen Agamemnonin ollessa sodassa. Kun hän palasi, Klyytemnestra ja Aegisthos murhasivat Agamemnonin.

Mitä Menelaokselle tapahtui Troijan kukistumisen jälkeen?

Troijan kukistumisen jälkeen Menelaos sai Helenan takaisin ja toi hänet kotiin. Menelaos oli merkittävä hahmo Iliasissa ja Odysseuksessa, joissa hänelle luvattiin paikka Elysiumissa kuolemansa jälkeen, koska hän oli naimisissa Zeuksen tyttären kanssa.

Kuka lopulta tappoi Akhilleuksen?

Troijan prinssi Paris
Akhilleus kuolee Troijan prinssin Pariksen ampumaan nuoleen. Useimmissa tarinan versioissa Apollon-jumalan sanotaan ohjanneen nuolen Akilleksen haavoittuvaan kohtaan, hänen kantapäähänsä. Eräässä tarinan versiossa Akilles on kiipeämässä Troijan muurien yli ja aikeissa ryöstää kaupungin, kun häntä ammutaan.

Oliko Parisilla ja Helenillä lapsi?



Helenalla ja Parisilla oli kolme poikaa, Bunomus, Aganus (”lempeä”), Idaeus ja tytär, jonka nimi oli myös Helen.

Kuka tappoi Priamoksen?

Neoptolemus
Kun Troija kaatui, Akhilleuksen poika Neoptolemos teurasti vanhan kuninkaan alttarilla. Sekä Priamoksen kuolema että Hektorin lunastaminen olivat antiikin taiteen suosikkiaiheita.



Kuka oli Troijan petturi?

Antenor oli troijalainen sankari, joka petti Troijan kreikkalaisille. Dictys Kreetalainen, Ephemeridos belli Troiani IV. 21-22, V.

Kuka tappoi Odysseuksen?


Lainaus videolta:

Kuka kirosi Troijan Helenan?

Eräänä päivänä Tyndareus tarjosi uhreja kaikille jumalille, mutta unohti Afroditen, ja jumalatar suuttui loukkauksesta ja lupasi, että kaikista kuninkaan tyttäristä tulisi pahamaineisia aviorikoksensa vuoksi. Näyttää siltä, että Helenalle jo nuorena hänen suuri kauneutensa oli jonkinlainen kirous.

Oliko Troijan Helenasta todella sota?



Kuten historialliset lähteet – Herodotos ja Eratosthenes – osoittavat, sen oletettiin yleisesti olleen todellinen tapahtuma. Homeroksen Iliaanin mukaan Mykenen kuninkaan Agamemnonin johtamien kreikkalaisten ja troijalaisten, joiden kuningas oli Priamos, välinen konflikti tapahtui myöhäisellä pronssikaudella ja kesti 10 vuotta.

Oliko Troijan Helena musta?

Helen of Troy oli valkoinen.

Kuka varasti Helenan Troijan sodassa?

Alun perin hänet sieppasi sankari Theseus, joka jätti hänet äitinsä Aethran suojelukseen, kun hän oli seikkailumatkalla. Tuona aikana Ateenaan tunkeutui Castorin ja Polluxin johtama spartalaisten armeija, joka vei Helenan takaisin ja vangitsi sen sijaan Aethran.

Ketä Troijan Helena todella rakasti?

Pariisi
Eräänä päivänä Helena oli miehensä Menelaoksen kanssa palatsissaan Spartassa. Paris ilmestyi paikalle. Kuten antiikin Kreikan vieraanvaraisuuden lakien mukaan oli tapana, he antoivat hänelle majapaikan ja viihdyttivät häntä juhlaillallisilla ja lahjoilla. Pariis ja Helena rakastuivat hulluna toisiinsa heti, kun he tapasivat.

Rakastiko Helena Pariisia vai Menelaosta?



Helena oli jo naimisissa Spartan kuninkaan Menelaoksen kanssa (mitä Afrodite unohti mainita), joten Pariisin oli tehtävä ryöstöretki Menelaoksen taloon anastaakseen häneltä Helenen – joidenkin kertomusten mukaan hän rakastui Pariisiin ja lähti vapaaehtoisesti.